01/06/2026
Top 7 -nimitys!
Artikkelimme puheen ymmärtämisen kuntoutuksen tehokkuuteen yhteydessä olevista kuntoutuksen tekijöistä on valittu työn julkaisseen lehden seitsemän parhaan joukkoon julkaisuvuonnaan!
Huikeaa saada tällainen tunnustus suuria ponnisteluja vaatineesta meta-analyysistämme!
Helsingin yliopiston logopedian tutkijoille tunnustus tutkimuksestaan
Sirpa Tarvaisen ja kollegoidensa artikkeli on nimetty International Journal of Language & Communication Disorders -lehden vuoden 2025 top 7 artikkelien joukkoon!
Lehti on yksi logopedian arvostetuimmista. Nimitys on lehden toimittajien myöntämä tunnustus tehdystä tutkimuksesta.
Kyseinen tutkimus
Intervention factors associated with efficacy, when targeting oral language comprehension of children with or at risk for (Developmental) Language Disorder: A meta‐analysis
selvitti mitkä kuntoutuksen tekijät ovat yhteydessä lasten puheen ymmärtämisen kuntoutuksen tehokkuuteen. Lisäksi tutkittiin eroaako nuorempien ja vanhempien lasten kuntoutus toisistaan.
Tulokset osoittivat, että
• 2–13-vuotiaiden lasten ymmärtämisen taitoja voidaan tukea.
• Ikä ei ollut yhteydessä tehokkuuteen eli 2–13-vuotiaat lapset, joilla on (kehityksellinen) kielihäiriö tai sen riski, voivat hyötyä puheen ymmärtämisen kuntoutuksesta iästä riippumatta.
• Vaikka tehokkuudessa ei ollut eroa, nuorempien (2–7) ja vanhempien (8–13) lasten kuntoutus erosi toisistaan: vanhemmille lapsille suunnattu kuntoutus oli tarkemmin kohdennettua, toteutui aikuisjohtoisemmin ja strukturoidummin sekä hyödynsi enemmän tietoista opettamista ja strategioita kuin nuoremille lapsille suunnattu kuntoutus.
• Kuntoutus, joka kohdistuu kielen prosessointiin, kuten auditiiviseen prosessointiin tai automatisointiin, ei osoittanut kliinisesti merkittävää tehokkuutta. Sen sijaan kieliympäristön muokkaamiseen, lasten kielellisiin taitoihin tai kompensoivien strategioiden opettamiseen kohdentuva kuntoutus oli tehokasta. Kuntoutus tulisikin kohdentaa näihin osa-alueisiin.
• Tässä aineistossa niin kuntoutuksen määrä kuin sisältö vaihtelivat meta-analyysiin sisällytettyjen artikkelien välillä. Annettujen kuntoutustuntien yhteys efektikokoihin oli marginaalinen. Tämä viittaa siihen, että kuntoutuksen sisältö vaikuttaa tehokkuuteen annettuja tunteja enemmän. Aineistossa, jossa sekä sisältö että määrä vaihtelevat, määrän vaikutus näyttää siis jäävän sisällön vaihtelun alle piiloon, vaikka sen tiedetään myös vaikuttavan kuntoutuksen tehokkuuteen. Ensisijaista on siis harkita kuntoutuksen sisältö tarkasti. Tämän jälkeen kuntoutusta tulisi tarjota tarvittava määrä.
Tarvainen korostaa, että lisätutkimusta tarvitaan, jotta ymmärtäisimme yhä paremmin kielelliseen kuntoutukseen vaikuttavia kuntoutuksen tekijöitä ja voisimme tarjota parasta mahdollista tukea sitä tarvitseville lapsille.
Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopiston logopedialta professori Suvi Stolt, FT Sirpa Tarvainen ja dosentti Kaisa Launonen (kuvassa). Lääketieteellinen tiedekunta biostatistiikan yksiköstä mukana oli FT Hanna Granroth-Wilding ja Corkin yliopistosta Irlannista professori Pauline Frizelle.
Tutkimus on avoimesti luettavissa oheisen linkin kautta.
Lämpimät onnittelut tunnustuksesta!
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1460-6984.70013