28/04/2026
POD | Ruusufinni
Olen aiemmin käsitellyt erityisesti perioraalidermatiittiä eli suunympärysihottumaa (kts hyvinvointi-kohokohtani), m***a haluan palata tähän aiheeseen, kun se on minulla - ikävä kyllä - taas ajankohtainen vaiva.
Uskaltaudun julkaisemaan meikittömän kuvan, missä iho ei kuitenkaan näytä ehkä niin pahalta, mitä se on jonain päivinä ollut (säästän teidät siltä).
Toivun tällä hetkellä pidemmästä uupumuksesta ja koen, että asiat ovat aika hyvässä tasapainossa: Olen palannut töihin, minulla on hyvä flow, pyrin pitämään omista rajoistani kiinni ja mietin tarkkaan mitkä asiat kuormittavat (myös hyvät asiat) ja mitkä eivät. Pod on siitä viheliäs, että se iskee juuri silloin kun ehtii miettimään, että voiton puolella ollaan. Tällä hetkellä iski oikein erityisen pahana ja ruusufinniyhdistelmänä. Arvelen osasyypääksi helmikuun rannemurtumaa, kun älysormuksenkin mukaan keho oli äärimmäisessä hälytystilassa melkein koko kuukauden, vaikka olin sairaslomalla.
Näin pahana iho ei ole ollut sitten taudin puhkeamisen vuonna 2017 enkä millään onnistunut tutuin kotikonstein saamaan sitä rauhoittumaan. Kaivelin vanhoja blogikirjoituksiani muistin virkistämiseksi, siirryin mahdollisimman yksinkertaisiin (eli ei ”aktiivisiin”) tuotteisiin, olen vältellyt saunaa, sokeria, alkoholia ja aurinkoa m***a helpotusta ei näkynyt.
Joudun siis tällä kertaa turvautumaan ihotautilääkärin vastaanottoon. Lääkevoiteella mennään nyt ja mikäli ei kuukaudessa näy helpotuksen merkkejä, odottaa antibioottikuuriresepti valmiina. Antibiootteihin en mielelläni haluaisi turvautua, kun kyseessä on sen verran pitkä kuuri, niin toivotaan, että alkaa pikkuhiljaa hellittämään.🤞
Tärkeintähän olisi myös olla stressaamatta tästä, m***a on se välillä aika haastavaa, kun tuntee itsensä välillä sellaiseksi rupikonnaksi, jos yrittää liikkua ilman meikkiä kylillä.🫣
Löytyykö kohtalotovereita?
