YDIN Hyvinvointi

27/05/2026

YDIN Työnohjaus – Voimavaroja työhön ja työyhteisöön
Työssä jaksaminen ei synny suorittamalla enemmän.

YDIN Työnohjaus tukee työhyvinvointia, ammatillista kasvua ja palautumista. Se on suunnattu työyhteisöille, esihenkilöille ja ammattilaisille, jotka tarvitsevat tukea ja työkaluja työssä
jaksamiseen.

Ohjaus auttaa selkeyttämään työn rajoja, vähentämään kuormitusta ja vahvistamaan arjen jaksamista. Kun ihminen voi paremmin, myös työyhteisö voi paremmin.

Ota yhteyttä:
Erika Murtomäki
Ydin Hyvinvointipalvelu
050 309 3386
[email protected]
Hallituskatu 14 A, 33200 Tampere

24/05/2026

YDIN Työnohjaus – Voimavaroja työhön ja työyhteisöön
Työssä jaksaminen ei synny suorittamalla enemmän.

YDIN Työnohjaus tukee työhyvinvointia, ammatillista kasvua ja palautumista. Se on suunnattu työyhteisöille, esihenkilöille ja ammattilaisille, jotka tarvitsevat tukea ja työkaluja työssä
jaksamiseen.

Ohjaus auttaa selkeyttämään työn rajoja, vähentämään kuormitusta ja vahvistamaan arjen jaksamista. Kun ihminen voi paremmin, myös työyhteisö voi paremmin.

Ota yhteyttä:
Erika Murtomäki
Ydin Hyvinvointipalvelu
050 309 3386
[email protected]
Hallituskatu 14 A, 33200 Tampere

20/05/2026

YDIN Affektiivinen kuormitus – Tunnista ja helpota tunnekuormaa. Oletko huomannut, että keho kantaa enemmän kuin sanat kertovat? YDIN affektiivinen kuormitus tarkoittaa tunnekuorman ja stressin ymmärtämistä kehossa ja
mielessä. Tämä on tarkoitettu sinulle, joka olet jatkuvasti kierroksilla, ylivirittynyt tai väsynyt kannattelemaan muita.
Se auttaa tunnistamaan kuormituksen ajoissa sekä löytämään keinoja palautumiseen ja tasapainoon.
Kaikkea ei tarvitse kantaa yksin.
Ota yhteyttä🩷
Ydin Hyvinvointipalvelu
050 309 3386
[email protected]

15/05/2026

YDIN Keskustelu – Tila tulla kuulluksi
Joskus ihminen ei tarvitse neuvoja. Hän tarvitsee tilan tulla kuulluksi.”
YDIN Keskustelu on pysähtymistä olennaisen äärelle turvallisesti ja aidosti. Se on tarkoitettu
sinulle, joka kannat paljon, elät keskellä muutosta tai kaipaat selkeyttä elämääsi.
Keskustelu auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin, keventämään henkistä kuormitustasi ja
löytämään suunnan eteenpäin.
YDIN hyvinvointi – kohti sitä, mikä on sinulle tärkeintä.

13/05/2026

YDIN Keskustelu – Tila tulla kuulluksi
”Joskus ihminen ei tarvitse neuvoja. Hän tarvitsee tilan tulla kuulluksi.”
YDIN Keskustelu on pysähtymistä olennaisen äärelle turvallisesti ja aidosti. Se on tarkoitettu
sinulle, joka kannat paljon, elät keskellä muutosta tai kaipaat selkeyttä elämääsi.
Keskustelu auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin, keventämään henkistä kuormitustasi ja
löytämään suunnan eteenpäin.
YDIN hyvinvointi – kohti sitä, mikä on sinulle tärkeintä.

17/03/2026

Parisuhde ei ole itsestäänselvyys, vaan valinta – joka päivä.
Puhuminen, ymmärrys ja yhteinen suunta kantavat silloin, kun tunteet vaihtelevat.
Lopulta tärkeintä on, että vierellä kulkee ihminen, joka on myös paras ystävä.

01/11/2025

Ihana voimaantumis tarina♥️

Koskaan ei ole liian myöhäistä elää täysillä, olla rohkea ja elää unelmaansa eikä pelkästään unelmoida. Olit sitten mies tai nainen. Yhdessä tai yksin.

Ja pari kysymystä loppuun itseltäsi kysyen: ”Olenko onnellinen? Elätkö itsesi näköistä elämää?”

Aloin elää 52-vuotiaana.
Kyllä, 52-vuotiaana.
Kun kaikki odottavat, että nainen "asettuu aloilleen".
Kun sinulle sanotaan, että ole kiitollinen siitä, mitä sinulla on, pysy rauhallisena, katso päivien kuluvan hiljaa.
M***a minä en halunnut asettua siihen elämään.
52-vuotiaaksi asti olin sitä, mitä minulle oli opetettu olemaan:
omistautunut nainen, uhrautuva äiti, huomaamaton vaimo.
Kannoin kaikkia harteillani... paitsi itseäni.
Menin naimisiin nuorena, kuten moni siihen aikaan.
Luulin rakastavani miestä, joka ei koskaan nähnyt todellista arvoani.
Minusta tuli varjo. Rutiini. Sivuhenkilö omassa elämässäni.
Nielin kyyneleeni kylpyhuoneessa, vihani keittiössä.
Tasapainoilin lasten, aterioiden, laskujen, murheiden välillä...
Ja kaikesta huolimatta hän sanoi minulle: "Et ole enää sama."
Hän oli oikeassa.
Olin väsyneempi, tyhjempi, kuolleempi sisältä.
Eräänä päivänä hän lähti.
Ilman varoitusta. Ilman selitystä.
Luulin, että se murtuisi minut. M***a ei.
Sen sijaan... hengitin.
Tunsin uuden hiljaisuuden, kuin puhtaan lakanan levitettynä elämäni päälle.
Ensimmäistä kertaa olin yksin.
M***a se ei ollut tyhjyyttä.
Se oli vapaus, jota en ollut koskaan tuntenut.
Huomasin, etten edes tiennyt, kuka olin.
Lempivärini? En muistanut enää.
Ihanteellinen aamiaiseni? En tiennyt sitä ilman, että kokkasin jollekin toiselle.
Käteni eivät enää tienneet, mitä tehdä... kun ne eivät olleet kiireisiä palvelemassa.
Joten opin uudelleen. Hitaasti. Lempeästi.
Eräänä päivänä en pedannut sänkyäni.
Toisena päivänä lähdin kävelylle yksin.
Toisena ostin junalipun kysymättä kenenkään mielipidettä.
Ja sitten istuin meren äärellä.
Ilman kiirettä, ilman huolehtimista kenestäkään.
Ja silloin itkin.
Itkin kaikkia niitä kertoja, kun olin unohtanut itseni.
Itkin naista, joka olin ollut.
Ja sitä, joka vihdoin syntyi.
Tänään minulla ei ole kumppania.
M***a minulla on rauha.
Kokkaan ilokseni, en velvollisuudesta.
Siivoan kotini itselleni, en saadakseni "hyväksyntää".
Pukeudun miellyttääkseni itseäni, en vietelläkseni.
En enää odota lupaa elääkseni.
Olen löytänyt vanhoja ystäviä. Olen saanut uusia.
Olen tullut omaksi parhaaksi ystäväkseni.
Olen oppinut pitämään hauskaa itseni kanssa.
Naapuri sanoi minulle:
— Matkustat yksin, sinun iässäsi?
Hymyilin. Koska ensimmäistä kertaa elämässäni... tunnen olevani elossa.
Kyllä, peili näyttää minulle ryppyni.
M***a ne eivät enää pelota minua.
Ne kertovat taisteluistani.
Ne kertovat uudelleen löydetystä vapaudestani.
Koska vaikka kukin myöhään...
Kukin täysillä.
Ja nyt tiedän:
Ei ole koskaan liian myöhäistä löytää itsensä.
Ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa alusta.
Ja jos tämä uusi alku alkaa 52-vuotiaana... niin se on sen arvoista.

20/10/2025

Läheisen menettäminen ei ole vain jäähyväisten sanomista... Se on oppimista elämään hänen poissaolonsa kanssa.
Sitä, että katsoo paikkaa, jonka hän miehitti, ja tuntee, että osa sieluamme on poissa hänen mukanaan.
Surulla ei ole kelloa.
Ei ole tarkkaa päivämäärää, jolloin kipu katoaa.
On päiviä, jolloin luulemme etenevämme eteenpäin,
ja toisia, jolloin pelkkä muisto riittää murtamaan meidät.
Ja se on ihan okei.
Sinä et epäonnistu : sinä tunnet.
Rakkaus, jonka annoit pois,
rakkaus, jonka olet saanut...
ei katoa kuoleman myötä.
Hän muuttuu.
Siitä tulee muisto,
salakavalasti tuoksuva tuoksu,
Laulu, joka koskettaa sydäntä,
kyyneleet, jotka virtaavat varoittamatta.
Joskus tuntee syyllisyyttä vain hymyilemisestä, jatkamisesta, elämisestä.
M***a eläminen ei ole unohtamista.
Se on myös kunnia.
Se on rakentamista uudelleen, rakkaudesta, jonka toinen kylvi sinuun.
Puhutaan siitä, joka pääsi karkuun
Muista.
Itke, jos sinun täytyy.
M***a anna itsesi myös parantua.
Sillä vaikka tarinasi on muuttunut,
hän ei ole vielä ohi.
Elä niin, että missä ikinä hän onkin, hän voi olla ylpeä sinusta.
Ja kun sinusta tuntuu, ettet enää pysty,
Katso ylös.
Sillä tuskassakin...
on vielä valoa jäljellä.

Luotto kirjoittajaan

01/10/2025

24/09/2025

"Keho muistaa – m***a se voi myös vapautua."�Traumaneurovalmennus perustuu ymmärrykseen siitä, miten trauma tallentuu sekä mieleen että kehoon. Keho kantaa kokemuksia, m***a hermostolla on myös kyky uudistua – tätä kutsutaan neuroplastisuudeksi.
Valmennuksessa edetään lempeästi: turvallisuuden tunne rakennetaan vähitellen, ja harjoitusten avulla opit säätelemään tunteitasi ja hermostoasi. Menetelmät, kuten pendulaatio (liike turvallisuuden ja vaikeiden tunteiden välillä), auttavat purkamaan vanhoja selviytymismalleja ilman, että joudut kokemaan kaikkea kerralla uudestaan.
Jokainen muutos alkaa pienestä oivalluksesta: sinulla on lupa tuntea olosi turvalliseksi myös kehossasi – ja löytää tie kohti vapaampaa ja levollisempaa arkea.