03/09/2026
Työpäivän mikrotauot
Mikrotauolla tarkoitetaan lyhyttä, alle minuutista viiteen minuuttiin kestävää taukoa, joka katkaisee yhtäjaksoisen työn. Se ei ole mikään kaffeetauko, vaan pieni palautumishetki keskellä työpäivää.
No, mitä hyötyä mikrotauoista sitten on?
Mikrotauko vaikuttaa samanaikaisesti useampaakin asiaan.
Lihakset ja nivelet – pitkä staattinen asento keskeytyy
Verenkierto – lihakset aktivoituvat ja aktivoivat verenkiertoa
Niska ja hartiat – jatkuva staattinen kuormitus vähenee
Silmät – katse irtoaa lähietäisyydeltä ja näyttöruudulta
Aivot – jatkuvan tarkkaavaisuuden sijaan saavat pienen palautumishetken
Stressi – autonomiselle hermostolle pieni katkos jatkuvaan kuormitukseen
Energia – lyhytkin liike vähentää väsymyksen tunnetta
Mikrotauon ei tarvi olla rentoutumista, vaan se voi nimenomaan olla pientä liikkumista.
Tauon hyöty myös riippuu siitä, mitä tauolla tehdään. Eikä se mikään ihmeitä tekevä asia kuitenkaan ole. Jos tauon käyttää pieneen jaloitteluun ja venyttelyyn tai somen selailuun, on vaikutus aivan erilainen.
Mikrotauko on myös hyvä palaverien ja kokousten välillä. Se ei asiaa muuta, jos esimerkiksi
Teamsista siirtyy suoraan sähköpostien kimppuun. Sen sijaan pari-kolme minuuttia kehon
resetointiin antaa aivan toisenlaisia tuloksia.
Iltapäiväväsymys
Myös iltapäivisin iskevä väsähtäminen on asia, jota kannattaa kenties taklata mikrotauolla.
Sen sijaan, että ottaa kahvia ja jatkaa istumista, voi kävellä vähän portaissa, ottaa lasin vettä ja palata työpisteelle.
Itselläni on tapana nousta vähän jaloittelemaan, katsomaan ikkunasta luontoa ja samalla tehdä kevyellä kuminauhavastuksella joitakin venytteleviä liikkeitä.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että mikrotauko ei saa muodostua suoritusvelvollisuudeksi.
Tauon tarkoitus on katkaista kuormitus eikä suorittaa taukoa.
Hyvä käytännön esimerkki on vaikka siinä, että sähköpostin tai viestin sijaan kävele sinne kollegan luo kertomaan asiasi tai kysymään kysymyksesi.
Pieni minimaalinenn visuaalinen tauko on hyvä asia muutenkin. Katse pois näytöltä ja kohdenna katsetta jonnekin pidemmälle vähäksi aikaa.
Työhyvinvoinnin kannalta on hyvin kiinnostava puoli siinäkin, että keskittymistä vaativa työ on hyvin erilaista kuin fyysinen kuormitus, joku sanoisi ”oikea työ” – mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan.
Keskittymistä vaativassa työssä aivot ylläpitävät jatkuvasti:
- tarkkaavaisuutta
- työmuistia
- päätöksentekoa
- informaationkäsittelyä
- virheiden kontrollointia
Lyhyt tauko voi hyvinkin resetoida hetken ja antaa aivoille pienen levähdystauon.
Nimenomaan sellaisen tauon, jota ei korvata jollain toisella informaatiolla, kuten somen tai uutisten selailulla, tai viestittelyllä.
Yksi iso ongelma lienee siinä, että työntekijä ei huomaa tarvitsevansa näitä pieniä lepohetkiä.
Keskittynyt ihminen suorittaa, vielä tämä loppuun ja vielä yksi sähköposti. Nopeasti meneekin tunti taas siihen tekemiseen.
Hyvin yleinen ja oletettu vasta-argumentti on, että pienikin tauko kuluttaa tehokasta työaikaa.
Tuo on kuitenkinlähinnä mutkun-mutkun semantiikkaa. Todennäköisemmin pienet mikrotauot lisäävät sitä tehokkuutta ja edesauttavat, ettei tule tyhjyyteen katsovia ajatuskatkoja ja jumituksia.
Mitä mikrotauot sitten voivat sisältää, esimerkiksi?
- 2-3 minuutin kävelyä
- venyttelyä
- kyykkyjä
- seinäpunnerruksia
- pohjenousuja
- katse kauas, rauhallista hengitystä, hartioiden rentouttamista
Kaikkia edellä mainittuja ei tarvi tehdä kerralla
Kyseessä ei siis ole urheilusuoritus, ei hikijumppa eikä edes se ns. menetetty työaika.
Ja esimerkillä on hyvä johtaa. Jos on palaveri, voi toimari sanoa, että nyt pidetään parin minuutin
”movement-break”. Ei siis kahville, ei tupakalle, ei meiliin vastaamista.
Pieni rentouttava tauko, ei urheilusuoritus 😁
