22/05/2026
# Dhibee Yaaddoo/Dhiphinaa Waliigalaa (General Anxiety Disorder)
Gosa dhukkuba sammuu keesa tokko taa'e, gosa dhukkuba dhibee yaaddoo yookin dhiipina samuu kessati kaan raamadamudha.
Dhibee yaaddoo waliigalaa jechuun haala yeroo dheeraa kan ta’ee fi haalawwanii fi dhimmoota bal’aa irratti akka yaaddoftu si taasisa, taatee addaa 1 osoo hin taane taatee gaaragara irrati jeechudha.
Namni tokko Dhibee Yaaddoo/Dhiphinaa waliigalaatin qaabame jiira jeechuf maalatolen armaan gaadi irrati muulachu qaaba.
Issanis:
1. Goocha guuya guuya kessati Yaaddoo/Dhiphinaa garmalee Ji'a 6 gadiif.
2. Namni sun yaaddoo sana to'achuun yoo itti ulfaate.
3. Yaaddoon/Dhiphini kun mallattoolee ja’an armaan gadii keessaa sadii fi isaa ol ta’aniin walqabatee jira .Dhipiini /yaaddoon kuun maalatole kana gad jiran kesa yoo xinnate (3) jiiradhu qaaba.
#1.Tasgaabi dhabuu.
#2.Miiri dadhabbii jiraachuu.
#3. Xiyyeeffannoo dhabuu.
#4. Aaruu /mufachu
#5.Maalatollen dhiibe maashaa jiirachu
#6.Rakkoo hirribaa
4. Sababa mallattoolee kanaatiin namni tokko hojii, hawaasummaa fi iddoowwan barbaachisoo (Itti gaafatamummaa bahuu dadhabuu).
5.Mallattoowwan kun dhukkuba qaamaa cimaa kan akka dhiibbaa dhiigaa, dhukkuba sukkaaraa, dhukkuba onnee fi kkf irraa kan ka’e ta’uu hin qabu.
6.Mallattoowwan kunneen alkoolii dhuguu, caati fayyadamuu, sigaaraa xuuxuu fi qoricha miidhaa geessisan biroo irraa kan ka’e ta’uu hin qabu.
Namni ulaagaa armaan olitti ibsame guute GAD kan qabu yoo ta’u, kunis dhibee yaaddoo keessaa isa tokkodha.
dhiphina to’achuu fi to’achuuf si gargaaran hedduudha. Tooftaaleen ilaalamuu qaban tokko tokko kunooti:
1.namoonni rakkoo kana qaabdan, gara mana yaalaa sammuu naannoo keessan jiru dhaqtani yaalamu qaabdu.
2. Yeroo hunda sochii qaamaa gochuu: Sochii qaamaa gochuun dhiphina hir’isuu fi fayyaa waliigalaa kee fooyyessuuf gargaaruu danda’a. Torban keessaa guyyoota baay’ee yoo xiqqaate daqiiqaa 30f sochii qaamaa giddu galeessaa gochuuf kaayyeffadhu.
3. Hirriba gahaa rafuu: Halkan hunda hirriba qulqullina qabu gahaa ta'e argachaa akka jirtu mirkaneessi, kunis qaamni kee akka fayyu fi akka deebi'u gargaara.
4. Nyaata fayya qabeessa ta’e eeguu: Nyaata madaalawaa nyaachuun fayyaa qaamaa fi sammuu kee deeggaruuf gargaaruu danda’a, kunis dabaree isaatiin dhiphina akka gaariitti akka to’attu si gargaaruu danda’a.
5. Yeroo kee haala bu’a qabeessa ta’een bulchi: Hojiiwwan dursa kenni, galma qabatamaa ta’e kaa’i, hojiiwwan immoo tarkaanfiiwwan xixiqqoo fi bulfamuu danda’anitti qooduun akka sitti hin dhaga’amneef.
6. Namoota biroo wajjin walitti dhufeenya uumuu: Neetworkii deggersaa hiriyoota, maatii ykn ogeessa fayyaa waa’ee dhiphina kee waliin haasa’uu fi deeggarsa argachuu dandeessu ijaari.
7. Sammuu shaakaluu: Tooftaan sammuu namaa hubachuu, kan akka sammuutti xiinxaluu, yeroo sanatti akka argamtuu fi yaaddoo hir’isuuf si gargaaruu danda’a.
8. Kaafeenii fi alkoolii dhuguu daangeessuu: Wantoonni lamaan dhiphinaafi yaaddoo hammeessuu waan danda'aniif madaalawaa ta'een dhuguun ykn guutummaatti irraa fagaachuun gaariidha.
Dhiphina haala bu’a qabeessa ta’een to’achuu yeroo barattu waan siif ta’u argachuu fi of obsuun barbaachisaa ta’uu isaa yaadadhu. Yoo dhiphina ofuma keetii dandamachuuf rakkachaa jirta ta'e, ogeessa fayyaa sammuu irraa gargaarsa barbaaduu irraa duubatti hin jedhin.
Kanaaf namoonni rakkoo kana qaabdan, gara mana yaalaa sammuu naannoo keessan jiru dhaqtani yaalamu qaabdu.
Fayyaa hin dhabinaa!!
