https://www.facebook.com/100481699414535/

AOM Body & Mind Calibration, Helsinki (2026)

04/05/2023

⚖️🫁Hengitys ja autonominen hermosto⚡⚖️

- Mihin autonominen hermosto vaikuttaa?

- Mitä hengityksemme kertoo autonomisen hermoston tilasta?

- Miten voimme opetella tasapainottamaan autonomista hermostoamme ja itseämme?🧘🏼‍♂️

Lyhyesti, eli autonomisella hermostolla tarkoitetaan hermoston osaa, joka on tahdosta riippumaton. Se säätelee esimerkiksi sydämen sykettä, hengitystä ja sisäelinten toimintaa. Autonominen hermosto ei kuitenkaan ole 100% autonominen sillä meillä on myös kyky vaikuttaa siihen epäsuorasti mm. hengityksen kautta. Vertauksena toiminee auton automaattivaihteisto, jonka voi halutessaan kytkeä manuaaliksi jolloin voi myös itse valita vaihteita.
⚡
Kun olemme stressaantuneita ja tiukassa paikassa, hengitys on yleensä tiheä ja melko pinnallinen, tällöin aktiivisena on autonomisen hermoston sympaattinen puoli (Fight, Flight or Freeze). Tiheämmällä hengityksellä keho pyrkii tankkaamaan happea, jotta mahdollisesta taistelusta tai pakenemisesta selvittäisiin mahdollisimman tehokkaasti.
⚡
Kun taas olemme levossa tai muuten rauhoittuneessa tilassa hengitysrytmi on rauhallinen ja etenkin uloshengitys on pitkä ja täydempi. Tällöin aktiivisena on autonomisen hermoston parasympaattinen puoli (Rest, Repair & Digest). Parasympaattisen hermoston ollessa aktiivinen kehomme on lepotilassa ja tällöin mm. ruoansulatus, palautuminen ja kuonanpoisto on aktiivisempaa.
⚡
Eli jos parasympaattinen hermosto ei aktivoidu, ei kehomme, eikä siten myöskään mielemme käytännössä pysty palautumaan eikä lepäämään kunnolla, ja tämä on mahdollisesti monien nykymaailmassamme kukkivien erilaisten kehon ja mielen häiriötilojen juuri- tai ainakin merkittävä osasyy, esim. suolisto-ongelmat, uniongelmat, muistihäiriöt, palautumisongelmat jne. vain muutamia mainitakseni.
⚡
Vagus hermo (kiertäjä hermo) on merkittävä osa parasympaattista hermostoa ja jos se ei ole tuttu niin suosittelen tutustumaan (ihan "maallikkonakin😉"). Siitä löytyy nykyään jo melko paljon tietoa ja jopa valtamedia on kirjoittanut aiheesta. En tässä kirjoituksessa kuitenkaan syvenny siihen sen enempää.
⚡
Nykykulttuurimme ja elämäntapamme on rytmiltään melko vauhdikasta ja olemme suurinosa, ainakin jollain tasolla, kroonisesti ylivirittyneessä tilassa (usein tietämättämme). Tätä tilaa voisi melkein kutsua “kiinni hirttäneen kaasun syndroomaksi”. Tästä johtuen meidän olisi huomattavan tärkeää tulla tietoisiksi siitä kuinka arjessa hengitämme, eli mikä on meidän yleistila tai jos voi sanoa “tyhjäkäynti kierrokset” ja jos siellä on havaittavissa tiheähköä ja pinnallista hengittämistä, meidän olisi hyvä tietoisesti rauhoittaa hengitysrytmiämme, jolloin voimme saada kehon stressireaktiota purettua ja “kierroksia” madallettua.
🏎️
Kuten autossa, jos kierrokset ovat jatkuvasti punasella, kone ei todennäkösesti kestä niin kauaa kun sen soisi ja kuten se paremmin kohdeltuna parhaimmillaan voisi, eikä sen ajettavuuskaan niin miellyttävää ole jos kierrokset ovat jatkuvasti kovin korkealla, se on todennäköisesti melko rauhatonta ja hyökkäilevää.
♨️
Samoin kroonisesti stressaantuneella ihmisellä eleet ovat usein nopeita, ihminen saattaa kiihtyä tai hermostua nopeasti ja olla muutenkin rauhaton. Krooninen stressi voi johtaa jossain kohtaa totaaliseen uupumiseen, kun hermosto ei vaan enää yksinkertaisesti jaksa.
🦶🏼
Ihminen usein oppii kantapään kautta ja näin kunnon burnout voi toimia tässä hyvänä opettajana. M***a se ei ole välttämätöntä eikä missään nimessä tarpeen, voimme myös ymmärtää kuinka tasapainottaa itseämme ennen kuin kehomme ja mielemme on siinä tilassa, että ei ole vaihtoehtoa kuin pysähtyä.
🦶🏼

🫁🫁🫁⚖️⚖️⚖️

Annan tähän hengitysharjoituksen (ehkä tärkeimmän niistä, ainakin tässä maailman ajassa), joka aktivoi parasympaattista hermostoa.

Kesto 2-10min

Nimiä sillä on useita Ujjayi / Ocean Breath / Syvähengitys jne
🧘🏼‍♂️🫁🌊

Vaiheita annan 6 (Kaikkia ei tarvitse kerralla tehdä, kukin vaihe voi olla kokonainen harjoitus tai yhtenä harjoituksena voimme edetä vaiheet läpi yksitellen jokaista toistaen esim 1-2min)

Valitaan asento jossa selkä on suorassa, joko istuma-asento tai selällään maaten.

1. Aloitetaan ottamalla muutama syvä sisäänhengitys nenän kautta ja uloshengitys vapautetaan suun kautta jarruttelematta huokaisten.

2. Annetaan hengityksen asettua sen luonnolliseen rytmiin puuttumatta siihen ja seuraillaan miltä se tuntuu kehossa - sieraimet, vatsa, rinta, selkä.

(Hengitystä seuratessa voidaan tehdä havaintoja sen laadusta, onko se ehkä pehmeä ja pitkä, kireä ja lyhyt, jäykkä, kevyt ja lyhyt tai jotain muuta, tunnustele ja fiilistele)

3. Pikkuhiljaa siirrytään seuraamaan uloshengitystä ilman että pyritään vaikuttamaan siihen. Jälleen fiilistellään sen laatua kuten edellisessä vaiheessa.

4. Huomioidaan sisäänhengitystä sen verran, että se alkaa vatsasta ja siitä kohoaa rintakehään ja kylkikaariin, josta mahdollisesti vielä solisluihin asti, m***a pakottamatta, eli keho laajenee hengityksen kanssa sen minkä se rennosti laajenee.

5. Jatketaan uloshengityksen seuraamista ja annetaan sen pidentyä ja rauhoittua. Jälleen pakottamatta, eli ei pakoteta ilmaa ulos vaan annetaan uloshengityksen laskeutua rentona esimerkiksi rintalastan alapuolelle vatsan yläosaan ja siitä kehon läpi alustaan jonka päällä olemme (Istuen tai Maaten).

6. Huomiodaan mahdolliset tauot ulos ja sisäänhengitysten välillä, ei taaskaan puututa niihin tai pyritä pidättämään vaan huomioidaan vaan jos siellä tauot on. Eli esim uloshengityksen jälkeen pieni levähdys ennen seuraavaa sisäänhengitystä.

🧘🏼‍♂️ Hengitysharjoituksen jälkeen palautetaan hengitys luonnolliseen rytmiinsä siihen puuttumatta minuutiksi tai kymmeneksi hengityspariksi (Sisään- ja uloshengitys on yksi pari) 🧘🏼‍♂️

HUOM! Jos mieli karkaa hengitellessä muille maille niin se on ihan ok ja todennäkösesti näin käykin!😁😉 m***a heti kun huomaa olevansa jossain muualla niin palauttaa taas tietoisuutensa hengitykseen. Se on osa tätä harjotusta, huomata mielensä liikkeitä, ja siitä ei pidä itseään missään nimessä moittia! Palauttaa itsensä vaan iisisti siihen mitä oli tekemässä.

👍🏼Ja kannustan ihmisiä tekemään tämän tai vastaavan joka aamu, ja 5min riittää jos ei enempää aikaa ole ja 10min olis jo tosi jees!👍🏼

Tää hengitysharjotus on hienovarainen tapa palauttaa hermostoa takasin luonnolliseen rytmiinsä, jossa se osaa ja pystyy lepäämään ja rauhoittumaan.

Asiat mitä me toistetaan elämässä ohjelmoituu pikkuhiljaa kehoomme ja mieleemme ja näin niistä muodostuu meille tapoja, hyödyllisiä tai haitallisia.

Opetellaan siis hengittämään rauhallisesti ja näin rauhallisuus alkaa pikkuhiljaa asettua meihin!😉🧘🏼‍♂️🫁🌊🙏🏼

Terv AOM

27/03/2023

Moi vaan taas tovin takaa!:)

Aikaa on kulunut, ehkä turhankin paljon, kun oon funtsinu pienessä päässäni mitkä asiat ihmisiä vois tässä hetkessä eniten kiinnostaa ja samalla auttaa arjessa pärjäämisessä ja hyvinvoinnin parantamisessa🤔

Omaan olemukseen ja hyvinvointiin liittyen yksi merkittävimmistä asioista johon olen kiinnittänyt paljon huomiota on↘️

🌬️Hengitys🌬️

En kokisi mitenkäänpäin voivani kutsua itseäni joogaopettajaksi, jos en puhuisi hengityksestä ja sen merkityksestä itseemme, koska se vaikuttaa, ja sen avulla voidaan vaikuttaa, niin moneen asiaan.
🫁
Hengitys on meille yleisesti itsestäänselvyys eikä sitä tai sen merkitystä tule yleensä mietittyä sen tarkemmin. Se on autonomisen hermostomme ohjaama toiminto, joka pyörii taustalla vaikkemme siihen kiinnittäisi huomiota ollenkaan. Isolle osalle ihmisistä hengitys on tietoista ainoastaan esim. vedessä, savussa ja ehkä voimakkaasti hengästyessä. Vedessä esim uidessa tietää ja joutuu huomioimaan, että veden alla ei voi hengittää, ja savussa jokainen huomaa, että hengitys yrittää salpautua joko itsestään tai hengitystään yrittää tietoisesti minimoida. Voimakkaasti hengästyessä hengitys voi tuntua jopa kivuliaalta ja näin se saa huomiomme.
🫁
Moni on varmasti kokeillut erilaisia ruokavalioita, m***a kuinka moni on kokeillut päivittää nesteytystään tai tapaansa hengittää. Sanoisin jopa, että Nesteytyksellä ja Hengityksellä on merkittävämpi vaikutus terveyteemme kuin ruokavaliollamme, osittain ehkä sen vuoksi että ne ovat huomattavasti vähemmällä huomiolla kuin ruokavaliomme silloin kun pyrimme esim. parantamaan elintapojamme.
🫁
Tulen kirjoittamaan vielä nesteytyksestä, m***a nyt on hengityksen vuoro sillä huomion arvoista on, että hapen puutteeseen kuolemme huomattavasti nopeammin kuin janoon saati nälkään, ja nippelitietona - Ihminen hengittää vuorokaudessa noin 10 000 litraa ilmaa ja kertatilavuus on levossa noin 500 ml, eli hengittämme noin 20 000x päivässä. Syöminen, juominen ja vessassa käynti on melko vähäistä ulos- ja sisäänhengityksen rinnalla ainakin tilavuutta tarkasteltaessa
🫁

Kirjoitan omina osinaan ainakin näistä seuraavista aihepiireistä pienet syventävät tietoiskut.

1. Hengitys ja Autonominen hermosto (Fight, Flight or Freeze & Rest, Digest and Repair), eli voimme ”kytkeä” itsemme Stressitilasta Lepotilaan ja toisinpäin, tarpeen mukaan.

2. Kestävyyslajit ja Hengitysharjoitukset - Luonnon EPO ja Hengityslihaksiston vahvistaminen

3. Hengityksen merkitys Manuaaliterapiassa (Hieronta, Osteopatia, Jäsenkorjaus jne.)

4. Muutamia perus hengitysharjoituksia jotka ovat mm. Joogasta tuttuja ja koen kaikille hyödyllisiksi -> Syvähengitys, Vuoropuoli Hengitys, Hengityksenpidätys Harjoitukset

^^Kommentoi mikä edellisistä aiheista kiinnostaisi itseäsi eniten ja tägää kaveri jos kaveria saattais myös hengitysjutut kiinnostaa^^

Btw ootteko ikinä funtsinu, että kasvit on meidän vastapari hengitys hommissa?

Me hengitetään sisään happea ja ulos hiilidioksidia

Kasvit "hengittää" sisään hiilidioksidia ja ulos happea

24/11/2022

Jalkaterät ja -pohjat - (Kehonhuollon perusteet osa 2)

🦶🏼

Huolehdi jalkateristäsi! Ne todella ovat sen arvoiset!

🦶🏼

Eloisat, pehmeät ja samalla vahvat jalkaterät ovat merkittävä osa hyvinvoivaa kehoa!

🦶🏼

Heikot ja jäykät jalkaterät ovat osasyynä moniin tuki- ja liikuntaelin ongelmiin!

🦶🏼

Tiestikö, että jalkaterääsi ylhäältäpäin katsottaessa leveimmän kohdan kuuluisi olla varpaat, ei päkiän alueen varpaiden takana?

Jalkaterän tehtävä

Jalkaterä, se osa jalasta minkä yleensä tungemme millon millaisiinkin “trendien” johdattamiin, kengiksikin kutsuttuihin, jalan luonnollista muotoa ja toimintaa heikentäviin kapistuksiin. Jalkaterän toiminta on yksi perus elementeistä koko kehon hyvinvoinnille, jos niissä on ongelmia, se yleensä heijastuu ajansaatossa ongelmiksi myös muualle kehoon mm. polvet, lantio, alaselkä jne.

Jalkaterä toimii asentomme perustana ja jalkapohja alustaa lukevana anturina sekä jalkapohjassa sijaitseva jännekalvo (plantar fascia) toimii eräänlaisena jousena akillesjänteen kanssa. Kun esim. kävelemme, toimiva jalkapohja levittäytyy alustaan ja varastoi energiaa painon alla ja vapauttaa sen rekyylimäisesti avustaen näin askellusta.

BTW ei muuten toimi anturit ja rekyylit Nikeissä tai muissa pehmustetuissa kengissä vaan ne päinvastoin heikentävät ja ajansaatossa lamauttavat jalkojen luontaisia iskunvaimennusmekanismeja. Eli sen lisäksi, että ne häiritsevät luontaista iskunvaimennusta, paksupohjaiset kengät (käytännössä kaikki muut paitsi paljasjalka tai vastaavat kengät) estävät jalkapohjia toimimasta alustaa aistivina antureina, millä on taas merkitystä tasapainon ja kehonhallinnan kanssa. Enpä ainakaan minä lähtis ihan tieten tahtoen erinomaisia luonnon tarjoamia ominaisuuksia kitkemään kehostani pois! No vahinko on jo tapahtunut ja olen ollut “perus lenkkari tyyppi” (onneksi en sentään korkkari), m***a asian merkityksen ymmärrettyäni vaihdoin pääosan kengistäni ja aloin tehdä harjoitteita jaloille. Tällähetkellä tilanne on jo aivan toinen, eli huomattavasti lähempänä luonnollista tilaa.

Yksi yleisimmistä jalkaterien ongelmista “kehittyneissä” maissa on jalkaterän liiallinen pronaatio (nilkka taipuu sisäänpäin ja jalkaholvi on mahdollisesti romahtanut). Paljain jaloin kulkevilla kansoilla tämä ongelma on lähes tuntematon, mikä kertonee myös ongelman taustoista (“kenkäily” kulttuurimme). Hyvä uutinen on, että lihaksia voidaan vahvistaa missä iässä tahansa ja saada huomattavia parannuksia, kuten itseni kohdalla olen huomannut.

Nykyihminen on paljon paikallaan ja lisäksi viettää suurimman osan liikkeelläoloajastaan kengät jalassa, joten ei ihme, että ne lihakset laiskistuu. Parasta jalkapohja jumppaa onkin paljainjaloin/paljasjalkakengillä kävely. Tottumattomalle jalalle toki sopivasti annosteltuna, jottei tule ylirasitus ongelmia.

Jalkaterän muoto

Ylhäältä katsottuna, kun seisomme ja katsomme jalkojamme, tulisi jalkaterän levein kohta olla, ei päkiän kohdalla varpaiden takana, vaikka näin usein onkin, vaan varpaiden kohdalla. Nykyään kenkiä käyttävissä kulttuureissa pikkuvarvas on kääntynyt usein sisäänpäin muita varpaita vasten ja joillakin myös isovarvas on tehnyt saman ns. “vaivaisenluu oireyhtymä” Tähän syynä on kengät, joita pääosin nykyään käytämme. Esim pienillä lapsilla, jotka eivät ole kerinneet käyttää kenkiä, ainakaan kovin kauaa, tämä luonnollisen muotoinen jalkaterä on vielä tallella. Tsekatkaapa, jos taaperoita on lähipiirissä!

Muutamia vinkkejä jalkaterän elvyttämiseen

1. Tutustu jalkapohjiisi kun seisot itsellesi luonnollisessa asennossa.

Ota itsellesi luonnollinen hyvä seisoma-asento (joogassa tadasana/mountain/vuori) ja tunnustele miten paino jakautuu jalkapohjillesi. Painon tulisi jakautua tasaisesti niin, että kummassakin jalkapohjassa on kolme painopistettä: kantapään alla sekä päkiän ulko- ja sisäreunalla.

Kokeile pystytkö levittämään varpaita? Vie painoa jalalta toiselle sekä eteen ja taakse. Havainnoi miltä painopisteen muutos tuntuu. Asennon ja painopisteen muutoksen havainnointi kehittää liike- ja asentoaistia ja kehonhallintaa. Ei kasvata siis rannalla näkyviä lihaksia, kuten hauiksia, m***a on myös erittäin oleellista.

2. Jalkapohjan hieronta pallolla

Helppo tapa hieroa ja venyttää jalkapohjan rakenteita, joka vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja herättää jalkateriä eloon. Voit tehdä sen istualtaan tai jos kaipaat enempi painetta niin seisaaltaan. Tähän käy mikä tahansa noin tennispallon kokoinen tai pienempi pallo. Olemassa on myös mm tähän tarkoitukseen luotuja hieronta/fascia/triggerpoint palloja. Aloita kevyesti ja lisää hiljalleen painetta, kun löytyy maukkaan kipuisia kohtia, voit antaa niille vähän ekstra huomiota. Rullataan aina kuitenkin kivun sallimissa rajoissa ettei turhaan aiheuteta traumoja rakkaille jalkapohjillemme!

3. Varpaiden loitontajien aktivointi

Voit tehdä tämän liikkeen joko istuen tai seisten. Keskity yhteen jalkaan kerrallaan. Harota varpaitasi niin paljon kuin saat. Se voi aluksi tuntua vähän hankalalta! Voit jeesata liikettä
käsilläsi. Monesti myös saman liikkeen tekeminen samanaikaisesti sormilla auttaa keskushermostoa hahmottamaan ja käskyttämään jalkaterän pieniä lihaksia. Pidä varpaat hetki harallaan ääriasennossa ja palauta, toista useampaan kertaan. Liike aktivoi varpaiden loitontajia, ja tukee jalkaterän toiminnallisuutta.

4. Isovarpaiden lähentäjien venytys

Aseta isovarpaiden ympärille joustava nauha (esim. hiuslenkki tai muu leveä ja pehmeä kuminauha). Vie jalkateriä kauemmas toisistaan, jolloin kuminauha vetää isovarpaita ulospäin. Samalla voit harottaa varpaita samoin kuin edellisessä liikkeessä. Pidä asento muutamia sekunteja, palauta ja toista. Liike venyttää isovarpaan kireää lähentäjälihasta ja auttaa helpottamaan vaivaisenluun aiheuttamia oireita. Ja jälleen muista, be gentle!

5. Paljasjalkakengät

Paljasjalkakenkien käyttö on erittäin suositeltavaa! Alkuun toki jalkoja pikkuhiljaa totuttaen. Paljasjalkakenkien ominaisuuksiin kuuluu erittäin minimalistinen pohja, joka sallii jalkapohjan mukautumisen maaston mukaan, eli esim sopivalla soratiellä kävellessä saat vyöhyketerapiaa kivien painautuessa jalkapohjan rakenteisiin niitä hieroen. Alkuun, kun jalkapohjat ovat tottumattomat ja jäykät tämä voi tuntua epämiellyttävältä tai jopa kivuliaalta, m***a ajansaatossa se alkaa olla mukavaa hierontaa jalkapohjille!

Paljasjalkakenkien käytössä usein korostetaan ainoastaan ohutta pohjaa, joka mukailee maastoa ja välittää jalkapohjalle näitä muotoja ja se onkin yksi paljasjalkakenkien tärkeimmistä ominaisuuksista. Yksi vähemmän puhuttu ominaisuus on täysin kantakorottamaton pohja, jollainen on melko harvinainen “normaaleissa” kengissä lenkkareista alkaen, toki joitain poikkeuksia lukuunottamatta (mm. converset ja vastaavat omaavat tasapohjan), ja tämä johtaa, korosta riippuen hienovaraiseen tai rajumpaankin, akillesjänteen lyhentymiseen ja se heikentää jälleen jalan ominaisuuksia toimia luonnollisesti. Eli esim. juoksulenkkarit tekevät ihmisestä ajansaatossa tietyllä tapaa “lenkkari riippuvaisen”

Paljasjalkakengillä kävely siis hiljalleen elävöittää ja vahvistaa jalkateriämme vieden niitä takaisin kohti niiden luonnollista tilaa, jalkapohjan nahkaa lukuunottamatta.

HUOM! Tyylikkyydestään ja katu-uskottavuudestaan huolehtiville. Nykyään löytyy jo paljon malleja, jotka ulkoisesti eivät juuri poikkea perus töppösistä, muutakuin ehkä leveämmän lestin puolesta!

Osoite

Helsinki

Nettisivu

facebook.com

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita AOM Body & Mind Calibration :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti AOM Body & Mind Calibration :lle:

AOM Body & Mind Calibration