Amia Muistikeskus

30/09/2026

Muistisairauksien määrä kasvaa – mitä voimme tehdä?

Muistisairauksien kasvava määrä asettaa maailmanlaajuisen haasteen, joka tulee todeksi lähivuosina. Muistisairautta sairastavien ihmisten lukumäärän arvioidaan 2,5-kertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

🔸 WHO:n maailmanlaajuinen toimintaohjelma (Global Action Plan on Dementia 2017-2031) suosittaa ja ohjeistaa kansallisen toimintaohjelman luomista. Kansallinen suunnitelma on noin 50 maassa. Suomen kansallinen muistiohjelma oli voimassa vuosina 2012–2020.

🔸 Heikko tietoisuus muistisairauksista sekä stigman ja syrjinnän pelko viivästyttää tai jopa estää tutkimuksiin hakeutumista. Tarkka diagnoosi on kuitenkin lähtökohta hoidolle ja tuelle, ja sitä kautta mahdollisimman pitkälle itsenäiselle elämälle sairaudesta huolimatta.

🔸 Tutkimusten mukaan vaikuttamalla 14 riskitekijään jopa 45 %:ssa tapauksia muistisairauden puhkeamista voidaan myöhentää tai jopa ehkäistä kokonaan.

Katso 14 riskitekijää (The Lancet 2024: Risk factors for dementia):
https://www.thelancet.com/pb/assets/raw/Lancet/infographics/dementia-2017/image-1721911723223.pdf

🔸 Uutta diagnostiikkaa ja lääkehoitoja on sekä kehitteillä että saatavilla. Ne hidastavat taudin etenemistä. Näiden saatavuuteen tulee panostaa.

🔸 Vahva diagnoosin jälkeinen tukimalli tarjoaa parempaa tukea muistisairaalle ihmiselle, myöhentää raskaampien hoitomuotojen tarvetta sekä mahdollistaa sairastuneen ihmisen ja omaisen jatkamisen työelämässä pidempään.

🔸 Yli neljännes maailman ihmisistä ajattelee virheellisesti, että muistisairaudelle ei ole mitään tehtävissä.

Syyskuussa on vietetty Maailman Alzheimer-kuukautta teemalla "Mitä aikaisemmin tiedät, sitä enemmän voit tehdä. Daignoosilla on väliä".






Lähde: Alzheimer's Disease International
Kuva: Unsplash

25/09/2026

Tiesitkö, että maailmassa 55 miljoonaa ihmistä sairastaa muistisairautta ja määrän odotetaan kasvavan 139 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä? Nyt vietetään maailman Alzheimer-kuukautta. Tässä muistisairaudet maailmanlaajuisina lukuina! 🌍

📊 Miten yleinen muistisairaus on?

• Joka 3. sekunti jollekin maailmassa kehittyy muistisairaus.
• Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 diagnosoitua muistipotilasta.
• Kaksi kolmasosaa muistisairautta sairastavista on naisia.
• Vuoteen 2050 mennessä 70 % muistisairauksista esiintyy alhaisen ja keskitulotason maissa. Näissä maissa 90 % muistisairauksista hoidetaan kotona.
• Muistisairaus on maailman 7. yleisin kuolinsyy, ja yhä useammin maan yleisin kuolinsyy. Vuoteen 2040 mennessä muistisairaus on maailmanlaajuisesti 3. yleisin kuolinsyy.

📌 Mitkä ovat muistisairauksien taloudelliset vaikutukset?

• Muistisairauksista aiheutuva taloudellinen taakka on 1,14 biljoonaa euroa vuodessa. Summa vähintään tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä.
• Puolet kustannuksista liittyy omaishoitoon.
• Palkattoman omaishoidon työtunnit vastaavat vuosittain maailmanlaajuisesti 67 miljoonan täysipäiväisen työntekijän työpanosta.

💡 Mitä ihmiset ajattelevat muistisairaudesta?

• 88 % muistisairaista ihmisistä kertoo kokevansa syrjintää.
• Liki 80 % maailman väestöstä on huolissaan muistisairauden kehittymisestä.
• Yli 90 % ihmisistä rohkaistuisi hakemaan diagnoosia, jos taudinkulkuun vaikuttavaa hoitoa olisi saatavilla.
• Lähes puolet muistisairaista ja omaisista tunnistavat pelon ja stigman esteeksi diagnoosiin hakeutumiselle.
• Yksi neljästä uskoo, että muistisairauden estämiseksi ei ole tehtävissä mitään, vaikka tutkimusten mukaan riskitekijöihin vaikuttamalla jopa 45 %:ssa tapauksista muistisairauden puhkeamista voidaan myöhentää tai jopa ehkäistä kokonaan.
• Kaksi kolmesta terveydenhuollon ammattilaisesta uskoo virheellisesti, että muistisairaus on normaali osa ikääntymistä.
• 85 % muistisairaista ihmisistä elää muistisairauden kanssa ilman diagnoosin jälkeistä tukea.
• 80 % ihmisistä uskoo, että saatavilla olevaan hoitoon ja tukeen voi vaikuttaa poliittisesti äänestämällä.

✅ Entä omaishoitajat?

• Yksi kolmesta omaishoitajasta kertoo salanneensa perheenjäsenen diagnoosin.
• Yli puolet omaishoitajista sanoo, että hoitovastuu on vaikuttanut heidän omaan terveyteensä, vaikka he suhtautuvat rooliinsa myönteisesti.
• Kaksi kolmasosaa muistisairasta ihmistä hoitavista omaisista ja ammattilaisista on naisia. Luku on selvästi korkeampi alhaisen ja keskitulotason maissa.
• Omaishoitajien työpanos vastaa 67 miljoonan täysipäiväisen työntekijän työpanosta.






Lähde: Alzheimer's Disease International
Kuva: Unsplash+

21/09/2026

Hyvää maailman Alzheimer-päivää!

Tänään 21. syyskuuta on maailman Alzheimer-päivä, ja syyskuu on maailman Alzheimer-kuukausi. Tämän vuoden teemana on varhainen diagnoosi:

⭐ The earlier you know, the more you can do. A dementia diagnosis matters.

⭐ Mitä aikaisemmin tiedät, sitä enemmän voit tehdä. Muistisairauden diagnoosilla on väliä.

Diagnoosi on lähtökohta lääkkeellisille ja lääkkeettömille hoito- ja tukitoimille. Kehittyneen diagnostiikan avulla muistisairauksia voidaan hoitaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Varhain aloitettu hoito on tehokkainta. Lääkkeellisen hoidon rinnalla muistiystävällinen ympäristö, sosiaalinen aktiivisuus, kuntoutus ja toimintakyvystä huolehtiminen ovat ratkaisevan tärkeitä mahdollisimman itsenäisen elämän turvaamiseksi. Hoidon, tiedon ja tuen avulla elämä muistisairauden kanssa voi jatkua hyvänä.

Maailmanlaajuisesti aktiivisen teemakuukauden järjestää kansainvälinen kattojärjestö Alzheimer’s Disease International (ADI). Vuotuisen kampanjan tavoitteena on lisätä tietoa muistisairauksista ja haastaa sairauteen liittyvää stigmaa. Vuonna 2026 teemakuukausi järjestetään jo 15. kerran. Suomessa vietetään syyskuussa Alzheimer-päivän hengessä Muistiviikkoa.






www.worldalzmonth.org

08/09/2026

Läheisen muistisairaus pysäyttää ja voi aiheuttaa neuvottomuutta arkisissa tilanteissa. Kuinka sairaus etenee, ja miten sen erilaisiin piirteisiin tulisi suhtautua ja reagoida?

Apu-lehden juttu kokoaa kymmenen asiaa, jotka jokaisen olisi hyvä tietää. Jutussa haastateltavana on gerontologian dosentti, Amian koulutus- ja kehittämistoiminnasta vastaava Ulla Eloniemi-Sulkava pitkällä kokemuksellaan.

Kun läheinen sairastuu muistisairauteen, moni tuntee olonsa neuvottomaksi. Gerontologian dosentti Ulla Eloniemi-Sulkava kertoo, mitä jokaisen olisi hyvä tietää.

11/06/2026

Muistiosaamista hoitotyön arkeen 💎

Amia Muistityön kehittäjä -koulutus käynnistyy elokuussa 2026

Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tai opettaja, haluatko syventää osaamistasi muistisairauksista ja muistisairaiden ihmisten hoidosta?

Muistialan erikoisosaamista tarvitaan kaikkialla ikäihmisten palveluissa, sillä suurella osalla palveluja tarvitsevista on muistisairaus. Ympärivuorokautisessa hoidossa muistisairaus on noin 90 prosentilla ja kotihoidossa noin 60 prosentilla asiakkaista.

Muistiosaaminen on avainasemassa ikäihmisten laadukkaiden palvelujen turvaamisessa. Se tukee myös ammattilaisten ja työyhteisöjen hyvinvointia.

Elokuussa käynnistyvä Muistityön kehittäjä™ -koulutus (15 op) on ainutlaatuinen käytäntöä ja tutkimustietoa yhdistävä kokonaisuus, joka soveltuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle, esihenkilölle, asiantuntijalle tai opettajalle. Koulutus tarjoaa tietoa ja konkreettisia välineitä gerontologisen hoitotyön vahvistamiseen ja kehittämiseen niin hoitotyön arjessa, työyhteisössä kuin yhteiskunnallisella tasolla.

🎓 Koulutus antaa seuraavat pätevyydet:

🔸 Muistihoitaja
🔸 Tutkimuksiin pohjaava muistikoordinaattori
🔸 Elämänlaadun havainnointi -menetelmä (Elo-D®)
🔸 CERAD-tehtäväsarjan käyttö

Koulutuksen ajankohta: 26.8.2026–22.4.2027
Paikka: Lähiopetus (11 päivää) Helsingissä ja mahdollisuus osallistua myös etänä. Oppimista tukevat soveltamistehtävät ovat omassa työssä toteutettavia. Koulutus soveltuu erinomaisesti työn oheen.

Lue lisää: www.amia.fi/amia-muistityon-kehittaja

22/05/2026

🧡 Lämmin kiitos onnistuneesta teemaillasta osallistujille ja kiinnostuneille! Hyvää elämää muistisairauden kanssa -tapahtuma keräsi jo kolmannen kerran Töölön kirjaston tapahtumatilan täyteen kuulijoita. 🧡

Tuttuun tapaan teemailta tarjosi uusinta tietoa ja asiantuntemusta rennossa, vuorovaikutteisessa ilmapiirissä. Tällä kertaa puheenvuorojen näkökulmissa korostuivat muistisairauksien ennaltaehkäisy ja tautiprosessin hidastaminen, muistitestauksen kulku sekä musiikin monet tutkitusti positiiviset vaikutukset – joita kokeiltiin myös ihan käytännössä!

Teemailtojen suosio osoittaa, että muistisairauksia koskevalle tiedolle on kysyntää. Suunnitelmissamme on järjestää seuraava tapahtuma syksyllä 2026. Jos mielessäsi on muistisairauksiin liittyvä aihe tai teema, josta puhutaan liian vähän tai josta kaipaisit tietoa, otamme mielellämme ehdotuksia vastaan. Olethan yhteydessä meihin: [email protected] tai puhelimitse 040 5947 900.

Lämpimästi tervetuloa Töölön kirjastossa 21.5.2026 järjestettävään teemailtaan kuulemaan muistisairauden ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tunnistamisesta sekä musiikin monista positiivisista vaikutuksista.

26/03/2026

Laulaen iloa arkeen ja vireyttä aivoille 🌷🌞

Tule laulamaan yhdessä! Lauluryhmä tarjoaa musiikillista yhdessäoloa pariskunnille, joita muistisairaus koskettaa.

Aika: Maanantaisin 27.4.–25.5.2026 klo 14.30–15.30 viisi kertaa
Paikka: Amia Muistikeskus, Topeliuksenkatu 17 (katutaso), Helsinki

Musiikki on luonnon oma tehopilleri – se virkistää mieltä ja hoitaa kehoa. Tule mukaan ryhmään, jossa lauletaan yhdessä vapaasti iloiten. Ryhmään osallistuminen ei edellytä laulutaitoa tai muita musiikillisia taitoja. Ryhmän vetäjänä toimii laulunopettaja, musiikin maisteri, hoivalaulukouluttaja Tuula Tenni LauluAvain-laulukoulusta.

Laajan tutkimusnäytön mukaan laulamisella on tyypillisesti monenlaisia positiivisia vaikutuksia muistisairaiden ihmisten mielialaan ja toimintakykyyn.

🎶 Laulaminen virittää aivot laaja-alaisesti: virkistää, rauhoittaa, koskettaa tunteita, helpottaa kommunikaatiota, virittää oman elämän muistamista ja aktivoi liikeratoja.

🎶 Laulaminen voi ikään kuin luoda uuden kielen muistisairaan ja omaisen välille. Se on yhdessä tekemistä, muistoja voimistavaa ja voi tuoda arkeen keveyttä, iloa.

🎶 Laulaessa voidaan myös liikkua ja tanssia. Liikkumiskyvyn ei tarvitse alkuunkaan olla priimaa. Liikkeitä ja tanssia voi toteuttaa myös istuen.

Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet linkistä:
https://www.amia.fi/ajankohtaista/lauluryhma-pariskunnille-joita-muistisairaus-koskettaa

16/02/2026

Kliininen osaaminen + elämänmakuinen arki = laadukas hoito ⭐

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan viimeaikaiset tapahtumat ovat nostaneet esiin m***a kipukohtaa: muun muassa muistisairaiden ihmisten hoidon laadun, riittämättömät resurssit ja itsemääräämisoikeuden puutteet.

M***a mitä keskustelusta puuttuu?

👉 Henkilöstön osaamisen laatu
👉 Hyvä perussairauksien hoito
👉 Ihmiskeskeinen toimintakulttuuri

🔹 1. Mitoituksesta osaamiseen

Kun 90 % asukkaista elää muistisairauden kanssa, pelkkä henkilöstömitoitus ei riitä. Tarvitaan syvää ymmärrystä muistisairaiden käyttäytymisestä ja riittävää täydennyskoulutusta – ei vain ohjeita, vaan todellista osaamista.

🔹 2. Jokaisella on oikeus hyvään somaattiseen hoitoon

Liian usein iäkkäät hoivakotien asukkaat jäävät säännöllisen lääketieteellisen hoidon ulkopuolelle. Laadukas hoito edellyttää:

• ajantasaista lääkityksen kokonaisarviointia
• perussairauksien hyvää hoitotasapainoa
• psykoosi- ja rauhoittavien lääkkeiden harkittua käyttöä

Somaattinen hoito on hyvinvoinnin perusta – myös elämän loppuvaiheessa.

🔹 3. Ihminen edellä – ei ohjeet

Nykyinen valvonta ohjaa helposti suoritteisiin, ei ihmiskeskeiseen hoitoon. Todellinen laatu syntyy siitä, että:

• toiminta perustuu asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin
• arki on aktiivista ja elämänmakuista
• henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja saa työhönsä tukea

Myös Noora Narsakan tuore väitöstutkimus osoittaa, että toimintamalli, jossa arjen aktiivisuus on aidosti keskiössä, parantaa asukkaiden elämänlaatua – ja on täysin mahdollista toteuttaa.

🌱 Kun kliininen osaaminen ja arjen aktiivisuus yhdistyvät, syntyy hoitoa, joka on turvallista, inhimillistä ja vaikuttavaa.

Jos haluat sparrausta, koulutusta tai tukea oman yksikkösi osaamisen ja toimintakulttuurin vahvistamiseen, autamme mielellämme.

👉 Ota yhteyttä – rakennetaan yhdessä parempaa arkea ikääntyneille.

Viimeaikaiset ikävät tapahtumat ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen yksiköissä ovat herättäneet paljon keskustelua. Haluamme tuoda esiin kolme tärkeää näkökulmaa.