Mitkä ovat aukioloajat?

Tiistai 09:00 - 17:00 Keskiviikko 08:00 - 13:00 Torstai 08:00 - 17:00 Lauantai 09:00 - 17:00

Janna Rosenqvist Terapia Coach Yrittäjyys

Koti
Suomi
Helsinki
Janna Rosenqvist Terapia Coach Yrittäjyys

Yhteystiedot, kartta ja reittiohjeet, yhteydenottolomake, aukioloajat, palvelut, arvostelut, kuvat, videot ja ilmoitukset Janna Rosenqvist Terapia Coach Yrittäjyys, KalevanKatu 9 a, Helsinki :ltä.

✨Autan mielen tyyneyden löytämisessä & ahdistuksen lievittämisessä
🌱Lyhytterapia etänä ja lähi vastaanotto
🏠www.jannarosenqvist.com
Maksuton opas tyyneyteen 👉🏽 linkki löytyy instan puolelta

11/09/2026

Kontrollista puhutaan usein asiana, josta pitäisi vain oppia päästämään irti.

M***a entä jos kontrolli onkin joskus ollut sinulle tärkeä tapa pärjätä?

Ehkä olet oppinut suunnittelemaan etukäteen, varautumaan, tarkistamaan ja pitämään asioita kasassa.
Ehkä epävarmuus tuntuu vaikealta juuri siksi, että et oikein tiedä, mitä tapahtuu, jos et itse pidä kaikkea hallinnassa.

Taustalla voi olla monenlaisia asioita.
Opittu tapa toimia. Vaikeus luottaa. Kokemus siitä, että on pitänyt pärjätä itse. Tai ehkä pelko siitä, mitä tapahtuu, jos et enää olekaan se, joka pitää kaiken kasassa.

Kaikilla ei ole samaa syytä. Eikä syytä tarvitsekaan heti löytää.

Siksi en ehkä aloittaisi siitä, että “opettele päästämään kontrollista irti”.
Voisi olla kiinnostavampaa pysähtyä hetkeksi sen äärelle:

Mitä kontrolli minulle tällä hetkellä antaa?
Miltä minusta tuntuu, jos en tiedä etukäteen, mitä tapahtuu?
Mitä pelkään tapahtuvan, jos en pidä kaikkea itse hallinnassa?

Ja ehkä myös:

Mitä voisin juuri nyt antaa jonkun muun kannateltavaksi?

Jos haluat, voit kokeilla tätä myös kehollisesti. Tallenna lyhyt harjoitus myöhempää varten

Huomaa hetki, miten istut tai seisot.
Voit antaa jalkojen tuntea lattian tai nojata selkää hieman tuolia vasten.
Sinun ei tarvitse muuttaa mitään.
Huomaa vain, miltä tuntuu, kun keho saa olla hetken jonkin kannateltavana.

Ehkä turvallisuuden tunne ei aina synny siitä, että tiedämme varmasti, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Joskus se voi syntyä siitä, että huomaamme, ettei kaikkea tarvitsekaan kannatella yksin.

Tätä haluan myös SOMIAssa tutkia: miten keho, mieli ja eletty elämä näkyvät yhdessä siinä, miten olemme ja toimimme.

Lempeydellä, Janna  
Ajanvaraus 👉🏽 www.somiaterapi.fi
••••••

07/09/2026

Teresa on fiktiivinen henkilö, m***a hänen tarinansa kulkee samankaltaista polkua kuin monen asiakkaani tarina vastaanotolla.

Kun vastaanotolle tullaan lantionpohjan oireen tai jännityksen kanssa, minua kiinnostaa tietenkin, mitä lantionpohjassa tapahtuu. Miten se toimii, reagoi ja toimii yhdessä hengityksen ja muun kehon kanssa?

M***a minua kiinnostaa myös, mitä oireilun taustalla voi olla.

Miten keho liikkuu ja palautuu? Onko kehossa paljon jännitystä? Onko elämässä kuormitusta? Miten ihminen on tottunut reagoimaan tunteisiin ja erilaisiin tilanteisiin?
Ehkä tunteita on totuttu pidättämään, mukautumaan muiden tarpeisiin tai pitämään asiat hallinnassa.

Tämä ei tarkoita, että nämä asiat yksin selittäisivät lantionpohjan oireita tai että jokaisen oireen taustalta pitäisi etsiä tunteita tai elämänhistoriaa.
M***a keho ei elä irrallaan muusta elämästämme.

Joskus taustalla on lantionpohjan toimintaan liittyvä asia, joskus hengitys, liikkuminen, kuormitus tai palautuminen. Joskus keho on ollut pitkään ylivireydessä.

Taustalla voi olla myös traumaattisia kokemuksia – omia tai osana ylisukupolvista kokemusten ja toimintatapojen ketjua – jotka voivat vaikuttaa siihen, miten keho reagoi, suojautuu ja toimii.

Ja joskus kyse on monen asian yhdistelmästä.
Siksi en halua aina etsiä yhtä selitystä. Haluan pysähtyä katsomaan kokonaisuutta.

Mitä kehossa tapahtuu? Ja mitä sen taustalla mahdollisesti tapahtuu?

Katsotaan vähän syvemmälle💛

Lempeydellä, Janna

Tervetuloa 👉🏽 www.somiaterapi.fi
••••••

01/09/2026

Miellyttäminen on kiinnostava aihe, koska siitä puhutaan usein aika yksipuolisesti.

💭“Sinun ei tarvitse miellyttää kaikkia.”
💭“Opettele sanomaan ei.”
💭 “Laita itsesi etusijalle.”
💭 “Et ole vastuussa muiden tunteista.”

M***a entä jos miellyttäminen onkin alun perin jotain hyvin inhimillistä?

Meille on tärkeää kuulua joukkoon, olla yhteydessä muihin ja tulla hyväksytyksi. Toisten huomioiminen ja joustaminen ovat myös tärkeitä taitoja ihmissuhteissa.

Jäin itse miettimään erityisesti sitä, missä kohtaa miellyttämisestä tulee niin automaattista, ettei enää oikein huomaa kysyä itseltään, mitä itse haluaa.

Huomaat kyllä, jos toinen on väsynyt. Tiedät, mitä toinen tarvitsee. Joustaminen käy helposti. M***a mitä sinulle kuuluu?

Ja joskus ehkä keho kertoo tästä ennen kuin itse edes huomaat.
Jännität. Hengitys muuttuu. Tulee levoton olo.
Olet jatkuvasti ylivirittynyt. 
Tai huomaat vasta jälkeenpäin, että jokin tilanne ei oikeastaan tuntunut sinusta hyvältä.

Ehkä tärkein kysymys ei ole, miten voisin lopettaa miellyttämisen.

Ehkä voimme ensin pysähtyä katsomaan vähän syvemmälle:

Mitä tämä toimintatapa on minulle mahdollistanut? Mitä hyvää tai hyödyllistä se on minulle joskus tuonut? Palveleeko se minua edelleen samalla tavalla? Ja mistä voisin ehkä vähitellen luopua?

Seuraa 𝗝𝗮𝗻𝗻𝗮 𝗥𝗼𝘀𝗲𝗻𝗾𝘃𝗶𝘀𝘁 | Kehomieli Lyhytterapia ja fysioterapia , jos haluat lisää ajatuksia kehon, mielen ja meidän toimintatapojen yhteydestä.

SOMIA – jotta ymmärtäisit itseäsi ja kehoasi vähän syvemmältä.

Lempeydellä, Janna

••••••

30/08/2026

Kehosi ei ole elänyt vain tätä päivää.

Se on ollut kanssasi lapsuudesta asti. Se on kokenut turvaa, epävarmuutta, iloa, stressiä, läheisyyttä, menetyksiä, muutoksia ja kaikenlaista siltä väliltä.

Se on myös voinut oppia tapoja selviytyä.
Ehkä olet oppinut ennakoimaan muiden tarpeita. Ehkä olemaan kiltti ja joustava. Ehkä pärjäämään itse. Ehkä olemaan näyttämättä, jos jokin tuntuu liialta.

Aikuisena nämä voivat tuntua vain omalta luonteelta:

“Olen tällainen. Huolehdin aina kaikesta.” “Minun on vaikea sanoa ei.” “En osaa olla tekemättä mitään.”

M***a joskus myös keho on oppinut näitä tapoja.

Siksi minusta on kiinnostavaa ajatella kehoa hieman laajemmin kuin vain oireiden kautta.

Mitä kehoni tekee? Miksi se reagoi näin? Ja mitä kaikkea se on oppinut matkan varrella?

Bessel van der Kolkin ”The Body Keeps the Score” -kirja on ollut omalla terapiapolullani suuri oppimisen ja ymmärtämisen lähde. Se on auttanut minua ymmärtämään, miten kokemuksemme eivät jää vain mieleen, vaan voivat näkyä myös kehossa, reaktioissamme ja tavoissamme toimia.

Tämä ei tarkoita, että kaikki oireet johtuisivat lapsuudesta tai menneisyydestä. Kehoon vaikuttaa aina moni asia. M***a ehkä joskus kehoa ei tarvitse ensimmäisenä korjata.

Ehkä sitä voisi ensin kuunnella ja yrittää ymmärtää.

👉🏽Jos tämä ajatus resonoi sinussa, tykkää, tallenna tai jaa tämä postaus.
👉🏽 Ja seuraa 𝗝𝗮𝗻𝗻𝗮 𝗥𝗼𝘀𝗲𝗻𝗾𝘃𝗶𝘀𝘁 | Kehomieli Lyhytterapia ja fysioterapia, jos haluat kuulla lisää kehosta, mielestä ja siitä, miten ne kulkevat yhdessä.

Ja jos huomaat pohtivasi omaa kehoasi, oireitasi tai niiden taustalla olevia toimintamalleja enemmänkin, voit aina laittaa minulle viestiä.

Lempeydellä, Janna
Somia

••••••

28/08/2026

Entä jos rentoutuminen tuntuu vaikealta siksi, että olet tottunut siihen, että ensin pitää saada kaikki tehtyä?

Vastaat viesteihin. Hoidat asiat. Pidät langat käsissä. Suoriudut siitä, mitä sinulta odotetaan.
Murehdit tulevasta.

Ja sitten kun olisi vihdoin hetki levätä, keho ei vain vaihda asentoa nappia painamalla.

Mieli voi edelleen käydä läpi tekemättömiä asioita, seuraavan päivän suunnitelmia, kantaa huolta tulevasta, tai sitä, mitä pitäisi vielä hoitaa.

Silloin lepo voi tuntua jopa levottomalta.

Yksi kiinnostava kysymys voisi olla:

Saanko levätä vasta sitten, kun kaikki on tehty – vai saanko levätä, vaikka jotain olisi vielä kesken?

Koska todellisuudessa kaikki ei koskaan tule valmiiksi.

Ehkä yksi tärkeä osa palautumista onkin opetella, ettei levon tarvitse olla palkinto siitä, että olet ensin tehnyt tarpeeksi.

Sinun ei tarvitse ansaita lepoa.

Lempeydellä, Janna
Somia

••••••

25/08/2026

Joskus saatat huomata kehon reagoivan ennen kuin edes ymmärrät olevasi ahdistunut.

Hengitys muuttuu pinnallisemmaksi. Leuka kiristyy. Hartiat nousevat. Vatsa menee solmuun. On vaikea pysähtyä, vaikka mitään erityistä ei olisi juuri nyt tapahtunut.

Ja silti mielessä voi olla ajatus:
”Ei tässä mitään. Kaikki on ihan hyvin.”

Ahdistus ei aina näyttäydy selkeänä huolena tai pelkona. Se voi tuntua kehossa levottomuutena, jännittyneisyytenä tai jatkuvana tarpeena tehdä jotain.

Siksi ahdistusta ei aina tarvitse lähestyä vain ajatusten kautta.

Joskus on hyödyllistä pysähtyä hetkeksi kysymään:

Mitä kehossani tapahtuu juuri nyt?
Miltä turva tuntuu kehossani?
Miten kehoni kertoo minulle, että jokin ei tunnu hyvältä?

Kehon kuunteleminen ei tarkoita, että kaikki kehon tuntemukset pitäisi tulkita ahdistukseksi tai että jokainen oire johtuu hermostosta.
Vaan sitä, että keho voi olla yksi tärkeä väylä oman kokemuksen ymmärtämiseen.

Mieli ja keho eivät aina tarvitse eri ovia. 🌿

Millä tavalla ahdistus tai kuormitus näkyy sinulla kehossa?

Lempeydellä, Janna

www.somiaterapia.fi

••••••

23/08/2026

Lantionpohjaa ei aina tarvitse vahvistaa.

Lantionpohjasta puhutaan paljon vahvistamisen kautta. Ja joskus vahvistaminen onkin juuri sitä, mitä lantionpohja tarvitsee.

M***a lantionpohjan hyvä toiminta ei ole vain voimaa. Se on myös kykyä supistua, rentoutua ja mukautua tilanteeseen.
Joskus lantion alueella voi olla kipua, jännitystä tai vaikeutta rentoutua. Silloin en halua lähteä automaattisesti lisäämään harjoitteita, vaan ensin ymmärtää, mitä alueella oikeastaan tapahtuu.

Miten hengität? Miten liikut? Miten lantionpohja toimii ja rentoutuu? Onko alueella tai muualla kehossa kipua tai arpia?

Synnytyksen, repeämän, episiotomian tai keisarileikkauksen jälkeen myös arpi voi olla osa sitä kokonaisuutta, jota on tärkeää tarkastella.

M***a lantion alueella voi olla myös paljon muuta kannettavaa.

Kipua.
Pelkoa.
Häpeää.
Epävarmuutta omasta kehosta.
Vaikeita kokemuksia.
Seksuaalisuuteen liittyviä tunteita.
Synnytykseen liittyviä kokemuksia.

En tarkoita, että nämä selittäisivät automaattisesti lantionpohjan oireita. Eivätkä kaikki oireet tarvitse psykologista selitystä.
M***a ne ovat osa sitä kokonaisuutta, jossa ihminen elää.

Siksi lantionpohjan fysioterapia ei ole minulle vain ”purista ja rentouta”. Se on myös oman kehon ymmärtämistä, kuuntelemista ja yhteyden löytämistä siihen.

En halua antaa lantionpohjallesi automaattisesti lisää tekemistä. Haluan ensin ymmärtää, mitä se tarvitsee 🤍

Onko sinulle koskaan tullut vastaan tilanne, jossa olet ajatellut, että lantionpohjaa pitäisi vain vahvistaa – vaikka harjoittelu ei tuntunutkaan auttavan?

Lempeydellä, Janna Somia

••••••

17/08/2026

Mikä on SOMIA? 🤍

Olen viime aikoina pysähtynyt tämän kysymyksen äärelle itsekin.

Miksi halusin perustaa Somian?

Ehkä siksi, että kaipasin paikkaa, jossa voisin tehdä työtä tavalla, joka tuntuu aidosti minulta. Paikkaa, jossa kehoa ja mieltä ei tarvitse erottaa toisistaan.

Fysioterapeuttina olen huomannut yhä uudelleen, kuinka moni haluaa ymmärtää paremmin kehonsa viestejä – ja kuinka moni on myös turhautunut siihen, ettei omiin oireisiin tunnu löytyvän kokonaisuutta huomioivaa apua.

Kipua. Jännitystä. Ahdistusta. Traumaa. Uupumusta. Epävarmuutta omasta kehosta. Joskus kuntoutumisen tiellä ei ole vain keho, vaan myös kaikki se, mitä mieli kantaa.

Siksi ratkaisukeskeinen ja psykofyysinen lyhytterapia tuli osaksi työtäni.

Ei siksi, että kaikki olisi psyykkistä.
 Vaan siksi, että kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan.

Somiassa haluan tarkastella ihmistä kokonaisuutena – kehoa, mieltä, hermostoa, lantion aluetta, kehollisuutta, kehosuhdetta, elämänhistoriaa ja turvan kokemusta.

Ja samalla pitää kiinni siitä, mikä on minulle tärkeää: tutkittu tieto ja ammattitaito.

Kokonaisvaltaisuus ei tarkoita minulle sitä, että kaikkeen pitäisi löytää yksi selitys. Vaan enemmän sitä, että emme unohda ihmistä tiedon takana. 
Haluan, että Somia on paikka, johon on helppo tulla. Paikka, jossa ei tarvitse osata valmiiksi tai suorittaa. Paikka, jossa saa pysähtyä, hengähtää ja ehkä ymmärtää itseään hieman paremmin. 
Keho. Mieli. Yhteys. 
Lämpimästi tervetuloa Somiaan,
Freesenkatu 5 A, Helsinki 
Mitä sinä toivoisit löytäväsi tällaisesta paikasta?

Lempeydellä, Janna

••••••

14/08/2026

Liikkeet ovat nopeita ja teräviä. Katse tuntuu kovalta.
Äänensävyssä on jotain kärsimätöntä tai kylmää.

Ja yhtäkkiä huomaat jännittäväsi leukaa. Hengitys muuttuu pinnallisemmaksi. Hartiat nousevat. Keho jäykistyy. Ehkä alat ottaa etäisyyttä.
Vaikka toinen ei olisi sanonut mitään varsinaisesti pahaa.

Sitten taas toinen ihminen.
Hän puhuu rauhallisesti.
Katse on lämmin. Hän nyökkää kuunnellessaan.
Liikkeet ovat pehmeitä.
Äänessä ei ole kiirettä.

Ja huomaat hengittäväsi vähän syvemmin. Hartiat laskevat. Kehossa ei oikeastaan tapahdu mitään erityistä.

Ja juuri se on ehkä kaikkein olennaisinta.
Tulee vain rauha.

Turvallisuuden tunne ei aina synny siitä, että joku sanoo meille: ”Olet turvassa.”
Hermostomme vastaanottaa jatkuvasti toisista ihmisistä pieniä sosiaalisia vihjeitä: äänen sävyä, kasvojen ilmeitä, katsetta, asentoa, liikkeitä ja rytmiä.

Toisen ihmisen rauhallisuus voi auttaa myös meidän hermostoamme rauhoittumaan. Tätä voidaan kuvata yhteissäätelynä – kykynä vaikuttaa toistemme vireystilaan läsnäolon ja vuorovaikutuksen kautta.

Me emme koskaan kohtaa toista ihmistä vain sanoillamme.

Kohtaamme hänet myös sillä, miltä äänemme kuulostaa. Miltä katseemme tuntuu. Millä tavalla liikumme hänen lähellään.
Onko meissä kiirettä vai tilaa? Onko kehossamme jännitettä vai pehmeyttä?

Ehkä ihminen, jonka kohtaamme tänään, on jo valmiiksi kuormittunut. Ehkä hän on nukkunut huonosti, saanut huonoja uutisia tai kantaa jotain, mistä emme tiedä mitään. Emme tiedä, mitä toinen tuo mukanaan.

M***a voimme vaikuttaa siihen, mitä hän saa kokea meidän seurassamme.
Voimmeko olla hetken ihminen, jonka seurassa toisen ei tarvitse varautua?
Voimmeko hidastaa ääntämme? Katsoa lempeämmin? Kuunnella loppuun? Antaa tilaa?

Ei siksi, että meidän pitäisi jatkuvasti säädellä tai muokata itseämme toisten vuoksi.
Vaan siksi, että ymmärrämme:
Me vaikutamme toistemme hermostoihin koko ajan.

Joskus voimme antaa toiselle rauhaa ilman, että sanomme sanaakaan. Ja ehkä juuri siksi kannattaa tänään pysähtyä miettimään:

Miltä minun seurassani tuntuu toisen ihmis

13/06/2026

Moni meistä kantaa mukanaan tunnetta siitä, ettei ole koskaan ihan riittävä.

Harvoin se tunne syntyy tyhjästä.

Usein sen juuret ovat ympäristössä, jossa on ollut paljon odotuksia, vaatimuksia, vertailua tai tarve sopeutua. Pikkuhiljaa opimme muovautumaan muiden toiveisiin, ennakoimaan tarpeita ja tekemään enemmän, jotta kokisimme kuuluvamme joukkoon, olevamme hyväksyttyjä tai tarpeeksi hyviä.

Silloin täydellisyyden tavoittelu ei ole vain tapa toimia – siitä tulee selviytymiskeino.
Ehkä olet oppinut jo varhain, että sinun täytyy yrittää hieman enemmän, suoriutua hieman paremmin tai olla mahdollisimman virheetön saadaksesi hyväksyntää, turvaa tai arvostusta.

Ja huomaamattasi sinusta on voinut tulla äärettömän taitava mukautumaan muiden odotuksiin – m***a samalla yhteys omiin tarpeisiin on saattanut jäädä taka-alalle.
Kun riittävyys tuntuu olevan aina seuraavan saavutuksen, onnistumisen tai ponnistuksen päässä, keho ja hermosto voivat jäädä jatkuvaan valmiustilaan.

💭 Entä jos riittävyys ei vaadikaan täydellisyyttä?
Entä jos sinun ei enää tarvitsisi ansaita paikkaasi, arvoasi tai hyväksyntääsi suorittamalla?

Entä jos olisi aika kysyä itseltäsi:
Palveleeko tämä tapa edelleen minua – vai pitääkö se minut paikallani? ❤️

Lempeydellä, Janna
Somia

••••••

Osoite

KalevanKatu 9 A
Helsinki

Aukioloajat

Tiistai	09:00 - 17:00
Keskiviikko	08:00 - 13:00
Torstai	08:00 - 17:00
Lauantai	09:00 - 17:00

Nettisivu

http://www.jannarosenqvist.com/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Janna Rosenqvist Terapia Coach Yrittäjyys :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oma Yritys listan huipulle Terveys- Ja Kauneusliiketoiminta Helsinki :ssa?