Oiva - puheterapia ja kognitiivinen käyttäytymisterapia

06/07/2026

Hoivavastuu nousee otsikoihin aina taloussuhdanteiden mukaan. Julkisen talouden säästövaatimukset kytkeytyvät siihen, miten ikääntyvän väestön hoivakuormaa tulisi ratkoa – usein lisäämällä läheisten hoivavastuuta, kirjoittaa Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen Lähellä-lehdessä.

Suomalaisista noin 80 prosenttia pitää huolta ja hoivaa läheistään enemmän tai vähemmän ja tavalla tai toisella jo nyt. Sadat tuhannet työikäiset tasapainoilevat omien vanhempiensa, lastensa tai muiden läheistensä hoivan ja ansiotyön välillä.

Tervonen muistuttaa, että työikäiset hoivavastuulliset maksavat yleensä itse mittavaa hintaa: ansiotulot vähenevät, eläkekertymä jää pienemmäksi ja pahimmillaan oma terveyskin kärsii. Tämä ”hoivavero” jää usein piiloon – läheisten epävirallisen hoidon arvo kun tulee näkyväksi vain kansantalouden hyötylaskelmissa tai poliittisissa juhlapuheissa.

Läheis- ja omaishoidon arjen todellisuus ja seuraukset tuntuvat ilmeisesti vierailta osalle ekonomisteista ja poliitikoista.

Lue koko teksti verkkosivuillamme: https://omaishoitajat.fi/ekonomistit-laheishoivaa-lisaamassa/

05/07/2026

Ollaan lempeitä toisillemme myös ruokailun suhteen. Taustalla voi olla monenlaista, mikä ei päälle näy. Tässä hyvä tiivistelmä yhdestä näkökulmasta.

17/06/2026

Kesäbingo☀️

Bingotaulua voidaan käyttää terapiassa esimerkiksi silloin, kun toivotaan lapsen ilmaisevan ajatuksiaan tulevasta rajatusta ajanjaksosta tai tapahtumasta ja siitä, miten tämä lopulta toteutui. Se voi auttaa lasta hahmottamaan ja ilmaisemaan suosikkipuuhiaan sekä toimia muistin tukena. Kesälomaa edeltävästi voidaan terapiassa esimerkiksi yhdessä keskustellen ympyröidä bingotaulusta puuhat, joita lapsi haluaisi lomalla tehdä. Loman aikana tai sen jälkeen lapsi merkitsee rastilla ne puuhat, jotka toteutuivat (myös ei-suosikit). Tämä puolestaan avaa keskustelun syvemmille kysymyksille, kuten miksi, miten ja mitä seurasi.

Kuvassa HLS-Fondo Oy:n koostama kesäbingo. Tämä ja muuta kesäistä materiaalia löytyy HLS-Fondon nettisivuilta www.hlsfondo.fi/materiaalit.

14/06/2026

Lukeminen, tarinoiden kerronta ja laulaminen tukee lapsen kielenkehitystä monin eri tavoin!

26/05/2026

Ideoita vuorovaikutushetkiin vanhemmille

Miten viettää lapsen kanssa yhteisiä hetkiä niin, että vuorovaikutus saa tilaa ja kehittyy – ilman suorittamista tai tarkkoja tavoitteita?

Tikosen artikkelissa kerrotaan ILONA-hetkistä, Tikoteekin uudesta toimintamallista ja materiaalista, joka on kehitetty yhdessä lapsiperheiden kanssa. ILONA vastaa vanhempien tarpeeseen saada helposti arkeen sujautettavia ideoita yhteisiin hetkiin lapsen kanssa.

ILONA-kortit ja videoesimerkit kannustavat kiireettömään yhdessäoloon. Ajatuksena on keskittyä kohtaamiseen ja siihen, mikä on lapselle mukavaa. Kun ollaan yhdessä rennosti, vuorovaikutustaidotkin vahvistuvat.

Artikkeli tarjoaa
• vanhempien kokemuksia siitä, miten pienet arjen hetket voivat muuttaa vuorovaikutusta
• esimerkkejä siitä, miten lapsen aloitteisiin vastaaminen tukee yhteyttä, vastavuoroisuutta ja ilmaisun kehittymistä

Lue Tikosessa: https://tikonen.fi/aiheet/puhevammaisuus/tikoteekki-kehittaa-ilona-hetket-ovat-lapsiperheen-rentoa-yhdessaoloa/

Kehitysvammaliitto

15/05/2026

05/05/2026

Miten tuet lapsen kommunikointia ja osallistumissa koulussa. Tärkeä ja aina ajankohtainen aihe.

Siirry struktuurista vuorovaikutukseen – näin tuet lapsen kommunikointia ja osallistumista koulussa

Miten koulun arjessa syntyy aitoa vuorovaikutusta ja kommunikointia, kun puhe ei ole oppilaiden ensisijainen kommunikointikeino?

Tikosen artikkelissa puheterapeutti Kaisa Laine kokoaa keskeiset havainnot ruotsalaisen puheterapeutin ja yliopistolehtorin Sofia Wallinin esityksistä. Ne pohjautuvat Wallinin keväällä 2026 Sillalla seminaarissa pitämiin luentoihin puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin (AAC) käytöstä koulun arjessa.

Artikkelissa avataan konkreettisesti,
• miten aikuinen voi tukea lapsen aloitteita
• milloin struktuuri auttaa – ja milloin se estää vuorovaikutusta
• miten kommunikoinnin tukikeinoja käytetään niin, että ne tukevat oppilaiden aloitteellisuutta, itseilmaisua ja osallisuutta

Artikkeli tarjoaa käytännön näkökulmia kaikille, jotka työskentelevät puhevammaisten ihmisten parissa.

Lue Tikosessa: https://tikonen.fi/aiheet/tutkimus/sofia-wallin-siirry-struktuurista-vuorovaikutukseen-nain-tuet-lapsen-kommunikointia-ja-osallistumista-koulussa/


Kehitysvammaliitto

01/05/2026

Hyvä esimerkki siitä miksi puhuvakin voi joissain tilanteissa tarvita kommunikoinnin apuvälinettä. Videolla Julia kertoo siitä, miten joskus esimerkiksi keskusteluun on helpompi osallistua laitteen avulla tai kysyä jotain. Puhuminen vaatii joissakin tilanteissa enemmän energiaa, silloin kommunikoinnin apuväline auttaa. Saman olen havainnut omien autisminkirjon asiakkaiden kanssa. Tärkeintä onkin käyttää joustavasti erilaisia kommunikointikeinoja ja pitää kommunikoinnin apuvälineet mukana arjessa eri paikoissa ja tilanteissa.

21/04/2026

Tässä päivityksessä kerromme, mitä vanhempien olisi hyvä huomioida perheen ruudunkäytössä:

💚 Keskustelu, leikki ja ruokailu ilman ruutua vahvistavat ja tukevat lapsen vuorovaikutusta ja kehitystä. Ruudun ottaminen mukaan vähentää näitä hetkiä.
💚 Oma ruudunkäyttösi toimii esimerkkinä lapsen ruudunkäytölle.
💚 Lapsista jakamiasi tunnistettavia kuvia ja tietoja saatetaan käyttää väärin.
💚 Lapsen kehittyvät aivot tarvitsevat riittävästi ruudutonta aikaa.
💚 Merkkejä liiallisesta ruudunkäytöstä ovat kykenemättömyys lopettaa käyttöä, ärtyneisyys ja keskittymättömyys.
💚 Ruutujen katsominen pitkään ja lähietäisyydeltä lisäävät likinäköisyyden riskiä. Ulkoilu taas ehkäisee sitä.

Lähde: THL

21/04/2026