09/10/2026
Ärtyneenä ja väsyneenä näen tosi paljon asioita eri tavoin, enkä niin hyvällä tavalla.
Oon syksyn aikana elänyt hyvinkin aikataulutettua elämää. Töitä, koulua ja harkkaa aamusta iltaan, lisäksi vielä lasten harrastukset. Okei, nämä on kivoja juttuja, m***a jatkuva aikataulutettu elämä ei oo niin kivaa.
Ja arvatkaa mitä oon huomannut itsessäni, ei niin kivoja piirteitä. Mä triggeröidyn monestakin asiasta, mitkä ei oo triggeröinyt ennen. Oon tulisielu, m***a tuntuu, että kyky hallita tunteita on huonompi. Oikeudenmukaisuuden taju on lähtenyt aivan keulimaan. Ajattelen enemmän pahaa asioista. Negistelen sisälläni. Ainut, kelle oon kertonut ajatukseni ääneen on mun mies ja tunnevyöhyketerapeuttini Mari. Ja hävettää edes ajatella asioista niin. Tai ihmisistä.
Eli näinä hetkinä, kun en oo parhaimmillani, näen itseni sellaiseksi ihmiseksi, jota en voi itse sietää. Mut se mikä täs on lohduttavaa on se, et mä tunnistan, et mä en oo tällainen. Vaan kiire ja ärtymys ajaa mut tällaiseksi. Mä oon heikkona hetkenä ihminen, jota en voi itse sietää. Mut tää on voitettavissa, koska tunnistan tän itsessäni.
Mua helpotti tosi paljon se, et sain sanottua ajatuksiani ääneen. Heti kun sanoin niistä, tajusin etten oikeasti ajattele niin. Oon ihan hyvä tyyppi. 🥰
Minkälaisia piirteitä sä tunnistat itsessäs, kun oot väsynyt ja ärtyinen?
