21/12/2025
Syyslukukauden opetustyöt on saatettu hyvillä mielin ”valmiiksi” ja joululoma voi alkaa. Uusi työ kietu-erityisopettajana uudessa työyhteisössä on siivittänyt syksyn nopsaan tähän pisteeseen. Paljon on ollut uuteen asettautumista ja väsymykseltäkään en ole välttynyt. Muutos, on se sitten myönteinen ja ”itse aiheutettu”kin, kun vie aina voimia.
M***a voi, miten onkaan taas saanut syksyn ainana monessa kohtaa todentaa oman työnsä merkityksellisyyttä moninaisissa kohtaamisissa niiden kaikkein tärkeimpien, lasten ja nuorten, m***a myös aikuisten, kollegoiden ja verkoston, kanssa. Vaikka eilisen työpäivän jälkeen pit iottaakin päikkärit jaksaakseen siirtyä lomamoodiin, en kirjaimellisesti vaihtaisi päivääkään tämän syksyn työpäivistä pois. Edes niistä ”pimeimmistäkään”… Joskus yhteinen kasvamisen matka ottaa osumaa montuista tai joutuu ottamaan askeleita sivulle tai jopa taaksepäin. Silti se vie aina jossain kohtaa taas eteenpäin, kun sitä yhdessä taivaltaa.
Päikkärit sujuivat kyllä hymyssä suin tuhisten kuvassa olevaa ❤️ ”asiakaspalautetta” makustellen… On tämä erityisopettajan työ kyllä ihan parasta! ❤️
