26/01/2024
Huomaatko reagoivasi kielteisesti aina tietyissä tilanteissa? Onko tunnereagointisi tilanteeseen nähden liian voimakasta? Koetko epämääräisiä kehollisia oireita, kuten jännittyneisyyttä, sydämen tykytystä, raajojen vapinaa, toistuvia päänsärkyjä tai nukahtamisvaikeuksia?
Aivomme skannaavat jatkuvasti ympäristöämme suojellakseen henkeämme ja varmistaakseen hyvinvointimme. Tämän se tekee arvioimalla mahdollisia uhkia, jotta se voi valmistaa kehomme salamannopeasti toimintavalmiuteen. Skannaus tapahtuu pitkälti itseemme tallentuneen tunnemuistin kautta. Aivoille ja hermostolle on sama, onko jokin asia todellisuudessa koettu vai mielessä kuviteltu (usein aiemmin koettu) uhka.
Kiire, stressi, ristiriitaiset odotukset, huonot ruokailutottumukset, liikkumattomuus, ilmansaasteet ja meteli vaikuttavat kaikki kehomme ja hermostomme toimintaan, emmekä aina edes huomaa näiden aiheuttamaa jatkuvaa kuormitusta. Stressin vaikutus hermostoon on entistä suurempi, jos taustalla on traumaattisia kokemuksia tai rankkoja elämänjaksoja etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa.
Ihmisen joutuessa ylivoimaiseksi koettuun, uhkaavaan tilanteeseen, kehossa käynnistyy automaattisia reaktioita, jotka ovat sillä hetkellä tarkoituksenmukaisia. Hätätilanteessa ehdimme suojautua tai vetäytyä. Kroonistunut ylivireystila heikentää kuitenkin kykyä arvioida uhan tunteen todellisuutta ja tehdä tarkoituksenmukaisia valintoja yksittäisissä tilanteissa. Tunneviestien tulkinta vääristyy, sillä ylivireystila saa mielen tulkitsemaan harmittomatkin signaalit vaarallisiksi. Saatamme vaikkapa huutaa toiselle ihmiselle tai vetäytyä tavoittamattomiin aiheuttaen itselle tai toiselle vain lisää kärsimystä.
Jatkuvan ylivireystilan aiheuttamia käyttäytymismalleja voivat olla esim. toistuva
- miellyttäminen – vaikeus löytää ja ilmaista omia rajoja
- suorittaminen – vaikeus rauhoittua ja hyväksyä olemista ilman toimintaa
- vaativuus – vaikeus hyväksyä ei-täydellistä lopputulosta
- vetäytyminen – vaikeus liittyä aidosti muihin
- jäätyminen – vaikeus tunnistaa omia tunteitaan
- taistelu – vaikeus säädellä ja ilmaista vihan tunteita rakentavasti
Kehollisia tuntemuksia voivat olla esim. ahdistus, uupumus, pala kurkussa, tykytys rinnassa, epämääräiset kivut, kuten migreeni ja lihaskireys. Mielen ja kehon yhteys on tällöin kadoksissa.
Monet työyhteisöjen ja parisuhteiden kärjistyneet tilanteet sisältävät vuosikymmentenkin haudattuja tunnemuistoja. Saatamme esimerkiksi kokea kollegamme ylimieliseksi, vain siksi, että olemme joskus jääneet vaille huomiota vastaavantyyppisessä vuorovaikutustilanteessa kouluaikoina.
Hermostomme on onneksi plastinen elin: se oppii ja muovautuu jokaisesta uudesta kokemuksesta. Kun sukellamme päällimmäisten tunteiden alle, eheyttävät kokemukset voivat muokata hermostoamme tuottavampaan tapaan toimia. Jos toistamme maadoittavaa rauhoittumista tai omien rajojen ilmaisua, tulemme siinä hyväksi. Voimme kuljettaa itseämme meitä vahvistaviin kokemuksiin, hankkia elämäämme iloa ja luovuutta ainaisen raatamisen tai vaativan suhtautumisen sijaan. Voimme ravistella vanhentuneita uskomuksiamme ja valmiiksi tallattuja polkuja aivoissamme. Kasvattaa uusia synapseja hermosolujemme väleihin. Tarkoitus on, että energiamme voisi vapautua tunteiden pidättelemisestä elämisen iloon, luovuuteen ja vapauteen.
Kehitimme kollegani Mari Blomqvistin kanssa Voimavirtaa-valmennuksen, joka tarjoaa mahdollisuuden tutkia omaa toimintaa ja kehollista reagointia hieman pintaa syvemmältä mm. huipputarkan Livtec Recovery -palautumismittauksen avulla. Voit vapauttaa itseäsi kohti luovempaa ongelmanratkaisua ja joustavampaa vuorovaikutusta ja kasvattaa samalla taitoja itsen ja muiden johtamisen tueksi.
