Oivalluksen Olotila

Oivalluksen Olotila Olotilassa toimii kokenut
puheterapeutti Annariikka Piiroinen.

Olotilan palvelut:
💜Työnohjaus ja mentorointi
🩵Tyhy
🧡Rentoutus
🩷Voimakehä®
🌟Jäsennetään yhdessä (työ)elämää vahvuuksien ja voimavarojen kautta - läsnäololla ja lämmöllä.

Mulla, ja lukemani mukaan monella muullakin kuntoutusalan terapeutilla, on viime aikoina tullut useita peruutuksia tai p...
20/05/2026

Mulla, ja lukemani mukaan monella muullakin kuntoutusalan terapeutilla, on viime aikoina tullut useita peruutuksia tai peruuttamatta jätettyjä käyntejä. Tältä päivältä minulta peruttiin eilen yksi ja aamulla toinen käynti. Ne peruttiin ajoissa, joten minulla oli vaihtoehtoja. Mitä peruutettu käynti oikein merkitsee kuntouttajalle?
-vapaata ja vapautta tehdä muita asioita
-tulon menetystä
-turhaa suunnittelua ja pakkausta
-turhaa ajoa paikan päälle
-viesteiä/puheluita useampaan paikkaan, jotta saa toisen asiakkaan
-tästä seuraa uudet suunnittelut.

Kuulostaako tutulta?

itselläni riippuu kovasti päivästä ja tilanteesta, miten toimin. Joskus on oikeasti ihana jäädä kotiin ja hitaasti lähteä liikkeelle. Kurjinta toki on, kun terapeutti menee turhaan asiakkaan luokse. Näitäkin joskus tulee, se on inhimillistä. Muissa tilanteissa voi kuitenkin paremmin valita, mitä tekee. Tänään päädyin viesteillemään ja sopimaan yhden asiakkaan kahden peruuntuneen tilalle. Viestiä, uudet suunnitelmat, uudet tavarat laukkuun, hieman uusi aikataulu ja reitit.

Eikös olekin aika paljon aivotyötä jo pelkästään päättää, mitä pitää tehdä/ mitä tarvitsee? Joskus on tärkeää pitää myös omat rajat, jäädä ehkä kotiin tekemään muita töitä, tai käydä vaikka pitkällä lounaalla kollegan kanssa. Aina ei tarvitse suorittaa ja täyttää kalenteria ja saada niitä kaikkia asiakaskäyntejä täyteen.

Laskutatko/ oletko maksanut peruuttamattomista? Mitä mietteitä sinulla on peruutuksista?

Luulitko näitä puheterapiasta? 1. Lapsi ei ole vielä ’valmis’ puheterapiaan. Kenenkään ei tarvitse olla valmis. Lapsi on...
17/05/2026

Luulitko näitä puheterapiasta?
1. Lapsi ei ole vielä ’valmis’ puheterapiaan. Kenenkään ei tarvitse olla valmis. Lapsi on nähtävä sellaisena kuin hän on ja niine taitoineen ja ominaisuuksineen riittävänä. Terapeutin tehtävä on löytää keinot ja yhteinen ilo. Aina ei päästä harjoittelemaan suoraan, vaan ensin voidaan luoda pohjaa, kuten luottamusta, pystyvyyttä, tai vuorovaikutuksen iloa, etsiä motivoivia asioita, joiden innoittamana lapsi ei ehkä edes huomaa harjoittelevansa! 😊

2. Puheterapiaa saa vasta 4-vuotiaana tai vanhempana toivottavasti ei pidä paikkaansa. Jos vanhemmilla on huolta, pitäisi yhteys puheterapeuttiin saada. Pienen vauvan tai taaperon vanhemmat voivat tarvita syömisohjausta tai ohjausta sensitiiviseen vuorovaikutukseen. Parempi, mitä aikaisemmin huoleen vastataan ja mitä aikaisemmin lapsi saa tukea! Puheterapiaan voi päästä hyvinvointialueen puheterapeutille, yksityiselle vakuutus yhtiön kustamtamana tai kelan maksamana vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena tai itse maksaen. Puheterapiaa ja ohjausta voi saada myös etänä.

3. ’Koppiterapiaa’. Kyllä, arvioinnit on usein tarpeen tehdä rauhallisessa tilassa. Muutenkin, jos lapsen on vaikea suunnata tarkkaavuutta vuorovaikutukseen ja harjoittelee vasta aikuisen kanssa dyadissa, voi olla perusteltua olla rauhallisessa tilassa. M***A: puheterapia voi tapahtua päiväkotiryhmässä, koululuokassa, metsässä, puistossa, keittiössä, jumppasalissa…. Arjen ympäristöt ovat usein todella tärkeitä terapiaympäristöjä. Minusta on tärkeää, että lähi-ihmiset ovat mukana tai ainakin voivat seurata lasta terapian aikana. Tällöin myös havaintojen ja toimintatapojen keskustelu mahdollistuu helpommin.

Jatkan näitä, m***a olisi kiva kuulla, mitä uskomuksia sinulla on tai on ollut puheterapiasta?

Tämä kevät on ollut monelle kuntoutusalan yrittäjälle raskas. On pitänyt tehdä isoja päätöksiä, punnita omia arvojaan, t...
15/05/2026

Tämä kevät on ollut monelle kuntoutusalan yrittäjälle raskas. On pitänyt tehdä isoja päätöksiä, punnita omia arvojaan, tarpeitaan, työntekotapansa. On pitänyt miettiä mitä ja miten haluan jatkossa tehdä ja toimia.

Olemme kaikki erilaisia toimijoita. Myös elämäntilanne ja ikäkin voi vaikuttaa. Olen aina ollut toiveikas, puuhakas, toimelias, innostuva ja ennakoiva. Viime vuodet ja erityisesti tämä kevät on opettanut minulle muun muassa malttia, asia kerrallaan. Kaikkeen en voi vaikuttaa, eikä asiat parane sillä, että mietin ja pyöritän niitä päässäni. Usein päinvastoin, ne vain pahenevat pään sisällä.
Kevät on ollut myös muistutus, että enää en pysty samanlaiseen pyöritykseen kuin joitain vuosia sitten. Tarvitsen aiempaa enemmän höttöistä aikaa. Höttöinen aika on minulle erityisesti paljon unta ja ihan omaan tahtiin asioiden tekemistä. Tällöin lataan akkuni ja huomaan, että moni asia ja oivallus tulee kuin itsestään. Asioiden tekeminen ei ole pakkopullaa vaan luonnistuu helposti. Touhukkaana ja kiireisenä luulen olevani tehokas. 😅
Tänään saan nauttia näistä höttöhetkistä ja moni kirjallinen tehtävä onkin valmistunut helposti!
Näiden hetkien mahdollistaminen jatkossakin mahdollistaa minulle työnteon jatkamisen sydämellä, sillä se mihin ryhdyn, pyrin tekemään riittävän hyvin. Tässäkin olemme erilaisia. Toisille työ on ’vain työtä’, toisille koko elämä, toisille, kuten minulle, merkityksellistä monen muun asian ohessa.

Sinä saatat jaksaa nyt paljon tai olla sellaisessa elämänvaiheessa, että on pakko jaksaa. Työ voi olla se hengähdyshetki, tai se taakka. Toivon sinulle työpäivän sisään ja vapaalle näitä höttöisiä hetkiä, jolloin saat ja voit kuunnella itseäsi. Se on meille kuntouttajille todella tärkeää, kun muuten olemme toisten tarpeiden äärellä.❤️

Askartelen yhä harvemmin, m***a joskus tämä on kyllä itselle melkein terapeuttista: pysähtyä, keskittyä yhteen asiaan. N...
29/04/2026

Askartelen yhä harvemmin, m***a joskus tämä on kyllä itselle melkein terapeuttista: pysähtyä, keskittyä yhteen asiaan. Neulominen on välillä sama.

Tämä matsku on koottu materiaaleista oman näkemyksen ja asiakkaan tarpeen mukaan. Tätä tehdessä mietin, miten hyvin nämä oikeastaan sopivat myös meille aikuisillekin! Kuvista (tai tekstistä) voisi valita, mitä nyt tarvitsen!

Lapsen tunnesäätelyn oppimisen kannalta tärkeää on ensisijaisesti kokemus. Kun iso tunne tulee, olemme kaikki, isot ja pienet, limbisten eli liskoaivojen varassa ainakin aluksi. Silloin sanat eivät auta.

M***a:
- voit lievästi lähteä matkimaan samaa tunnnetta keholla, eleillä, ilmeillä ja hiljalleen mallittaa rauhoittumista.
-voit kertoa miltä tunne näyttää tai mitä tapahtuu, vaikka: näen että itket. Oletko surullinen vai sattuuko?
-näytä ja sanoita omia tunteitasi ja mallita, miten sitä voi helpottaa
-kuvat toimivat hyvänä tukena mallittamisessa

Pelkkä tunnekuvien nimeäminen jää ulkokohtaiseksi eikä auta säätelyn oppimista. Vasta kokemuksen kautta, aikuisen avulla, tunteet ja kuvat saavat merkityksen.

❤️ Siispä anna turvaa, ole läsnä. Juttele tai leiki tilanteesta enemmän, kun se on ohi ja kaikilla rauhallinen mieli.

🤔 Mitä itsesi rauhoittamisen keinoja sinulla on? Onko sinulle helppoa sanoittaa tunteitasi ja tarpeitasi rauhoittua? Oma tiedostaminen auttaa myös lasta.

Sain ihanaa palautetta työstäni. Eräs kokenut opettaja sanoi: ’Huomaa, että teet työtä täydellä sydämellä näiden lasten ...
24/04/2026

Sain ihanaa palautetta työstäni. Eräs kokenut opettaja sanoi: ’Huomaa, että teet työtä täydellä sydämellä näiden lasten hyväksi.’ Tämä tallensin sydämeni sopukoihin kiitollisena. Se sai minut myös mietteliääksi, kun kuntoutusala on nyt kovasti murroksessa. Kyllä, teen työtä täydellä sydämellä ja nautin siitä. Toivon ja haluan, että asiakkaani kokevat tulevansa nähdyksi ja kuulluksi ja lähiympäristöt kannatellutksi ja tuetuiksi. M***a se ei tapahdu kiireessä, ei väsyneenä saati uupuneena. Olen asettanut monenlaisia rajoja ja tulen jatkossakin asettamaan, jotta minä ja asiakkaani voisimme hyvin.

Saako sanoa ääneen, että joudun tekemään asiakasvalintaa? Se on kuitenkin todellisuutta. Välimatkat, siirtyvät paikasta toiseen, vaikuttavat siihen, ketä voin ottaa listoilleni. Joudun rajaamaan myös osaamiseni puitteissa. Se on tärkeää tiedostaa. En tee esim. aikuisasiskkaita tai puhtaasti syömiskuntoutusta.

Ajankäyttö on jatkuvasti oman pohdintani ja monen työnohjauksen aihe. Palkkatyössä on työaika, johon mahdutetaan kaikki. Yrittäjänä ei ole työaikaa. Se työaika, tai oikeastaan vapaa-aika, on määriteltävä itse. Siihen liittyy myös asiakasmäärän hallinta. Päätösten ja arviointikäyntien venyminen, hakemusten teon unohtuminen, tekevät kalenteroinnista välillä ennakoimatonta. Ja taas rajataan: yritänkö suorittaa ja kiriä viivästyneen maksarin tai sairastelujen vuoksi kaikki maksarin käynnit - vaikka 3x/vk, jotta ne saadaan käytettyä? Minä en. Jonkin verran sumplin toki, kun kalenteri antaa myöten, mutten taivu mutkalle 😅

Itse olen aamun virkku, joten teen mieluusti töitä heti aamusta: kirjaukset, suunnitelmat, materiaalit, lausunnot, sähköpostit sujuvat sutjakkaammin heti heräämisen jälkeen. En jaksa enää illalla. Ilta on vapaa. Tämä on minun rajaus, monelle sopii toisin.

Yhteydenpito on myös työtä. Päiväkoteihin, sairaalaan, kelaan, puhelut tehdään ns. virka-aikaan. Entä yhteydenpito asiakkaisiin ja heidän läheisiin? Puhutko autoa ajaessa, tehokkuus mielessä? Tekstaatko illalla tv:n ääressä terapiakuulumisia? Vastaatko myöhällä puheluun? Erillinen työpuhelin on auttanut mua. Sen saa kiinni.

Miten sinä rajaat työt pois vapaa-ajaltasi?

’Missä sä viivyit?’ ’ Aina nuo viivyttelee!’ Viipyä, viivytellä, viipyillä, viivähtää, viivähdys… Törmäsin eräässä tekst...
19/04/2026

’Missä sä viivyit?’ ’ Aina nuo viivyttelee!’
Viipyä, viivytellä, viipyillä, viivähtää, viivähdys…
Törmäsin eräässä tekstissä viipyily-sanaan. Ihastuin siihen. Se on minusta jotenkin pehmeä, lempeä, vaikka usein viipymiseen sisältyykin negatiivinen lataus tai asenne, kuten vaikka noissa aloituslauseissa.

Voisiko viipyily olla kiireen vastakohta? Viivähdys ennen siirtymistä tai aloittamista, viivähdys luottaen, että selviää näinkin. Viivähdän eli huomaan, huomioin, tunnen niin keholla kuin mielellä. Asetun tähän hetkeen.

Viipyily voi olla myös vahvuus. Vahvuutena se näyttäytyy hetkeen asettuminen taitona, ehkä keskittymiskykynä, mahdollisesti kauneuden huomaamisen vahvuutena, harkitsevaisuutena tai rauhallisena temperamentin aktiivisuustasona.

Kuntoutustyö on terapeuttista kohtaamista ja kannattelua mitä suurimmassa määrin.Jatkuva ympäristön ärsykkeiden suuri määrä voi pitää meitä ’hätätilassa’ jolloin kuntouttajinakin saatamme vain suorittaa tavoiteorientoituneesti. Viipyily kuntoutus- ja kannattelutyössä voi näyttäytyä asiakkaan keholliseen asentoon, hengitykseen, puhe- ja toimintarytmiin samauttamisena, asettumisena ihmisen äärelle, huomaamista, huomioimista. Näin luodaan turvaa ja yhteyttä, yhteistä ymmärrystä. Joskus esim. veden juominen viipyillen tai muutaman tasaavan tai aktivoivan hengityksen ottaminen ei vie aikaa, m***a voi auttaa eteenpäin molempia.

Viipyilyn hetket työpäivän keskellä ja vapaalla ovat tärkeitä. Itse nautin ulkoilmasta, hengittelen, kuuntelen lintujen laulua, hyräilen tms. Vapaalla taas konsertit, museot ja luonto kutsuvat viivähtämään ja nauttimaan.

Olen sanojen pyörittelijä, tunnustan. Sanojen vivahteilla on iso merkitys ja tykkään ’maistella’ niitä. 😅 Toisaalta, erilaisten sanojen tulkintojen vuoksi tulee vuorovaikutuksessa myös väärinymmärryksiä, joten sanojen merkityksiä on tärkeääkin avata olipa kyse parisuhteesta, työtiimistä, opetuksesta tai puheteapiasta!

Viipyillään ja viivytellään, luodaan yhteyttä ja yhteyksiä! ❤️

# vahvuudet

Tällä viikolla oli hauska tilanne kotiköynnillä. Istahdin ajattelematta olohuoneen matolle. ’Saat istua sohvallakin’. Mu...
28/03/2026

Tällä viikolla oli hauska tilanne kotiköynnillä. Istahdin ajattelematta olohuoneen matolle. ’Saat istua sohvallakin’. Mua alko naurattaa ja selitin, että ollen niin tottunut toiminaan lasten kanssa lattialla, etten edes huomannut asiaa. Näin sitten istuimme kaikki lattialla juttelemassa ja toimimassa yhdessä!

Minulle kuntoutus ei ole pöydän ääressä opettelua, vaikka sitäkin pitää olla joskus. Paljon toimin lattialla, salissa, ulkonakin ja hyödynnän liikettä, liikehdintää, liikuntaa. Nämä ovat tyypillisempiä toiminta- ja fysioterapian elementtejä, m***a lasta motivoivia ja siksi tärkeitä kaikessa kuntoutuksessa.

Käytän esimerkiksi:
(Tuki)viittomat ovat liikettä. Ne rytmittävät, hidastavat puhetta ja tekevät sitä näkyväksi. Tällöin toisen on helpompi erottaa sanoja toisistasn, lähteä itse matkimaan ja tuottamaan sekä helpompi ymmärtää mistä puhutaan. Laululeikit: näissä on usein viittomia (esim. Tuiki tuiki tähtönen, Hämähäkki) ja liikettä, esim. Kävelen-stop, Laiva, Karhu nukkuu. Aikuinen tai lapsi voi säädellä, pysäyttää, odottaa aloitetta, katsetta. Niissä on usein ihanan jännä huippukohta, jota voi odotuttaa. Lapsi voi määrätä tahdin tai seuraan liikkeen. Ilo. Onnistuminen!

Piirretyt temppuohjeet, mukautettu Kapteeni käskee innostavat ymmärtämään (pitempiäkin) ohjeita, käsitteitä ja antavat konkreettisen kokemuksen. Tämä on törkeää. Lapsen pitää ensin kokea asia useaan kertaan ennen kuin syntyy ymmärrys ja sen jälkeen sanat. Joten sen sijaan, että laitetaan legoukkelia tornin taakse, mennään itse kokemaan verhon taakse!

Joskus pääsen liikuntasaliin. Siellä tulee toimissa monia verbejä, toistoja, vuorottelua, käsitteitä, voi pilottaa kuvia, kulkea eri tavoin hakemaan tavaraa… kyllä, puheterapiassakin. Näihin liikkumisiin saa paljon kieltä ja mieltä. Tärkeää on myös, että taidoista riippuen lapsikin saa ohjeistaa aikuista! Vastavuoroisuus, ei yksisuuntausuus!
Jatkan kommenteissa vähän..

Tässä ihan pintaraapaisua. Yhteisterapia toimintaterapeuttien kanssa on ihan mahtavaa oman oppimisen ja ideoinnin kannalta - kiitos teille!

Joskus on sellaisia päiviä, että ei oikein keksi, mitä sitä mukaan pakkaisi asiakkaille. Kokoan tähän muutamia vinkkejä ...
24/03/2026

Joskus on sellaisia päiviä, että ei oikein keksi, mitä sitä mukaan pakkaisi asiakkaille. Kokoan tähän muutamia vinkkejä ja toivon että sinä liityt mukaan kertomalla omia vinkkejäsi!

Paperi ja kynät: nämä ovat minulla aina mukana ja yleensä löytyy jostakin, jos ei satu olemaan mukana. Kuulumiset, sadun keksiminen, sosiaaliset tarinat, kuvan tekeminen yhdessä, asiakas saa komentaa aikuista piirtämään, laulupiirtäminen, laulujen piirtäminen ymmärtämisen tueksi...

Muovailuvaha: tätäkin mulla on aina mukana! Lapsen mielikuvitus pääsee valloilleen, voi leikkiä tehdyillä jutuilla, sanoittaa uusia verbejä ja toimintoja, hassutella..

Anna lapsille jokin peli ja katso miten hän sitä alkaa tutkia. Liity mukaan! Tästä voi tulla ihana hetki molemmille, aina ei tarvitse mennä sääntöjen mukaan.

Ota joitain leikkitarvikkeita mukaan. Ei tarvitse olla ns. koti leikkiin, lääkäri leikkiin tai kauppa leikkiin liittyvää, vaan voit ottaa ns. Sekalaista tavaraa. Katso mitä lapsi niistä löytää, mitä yhdessä keksitte

Sitten muutama materiaalipankkivinkki:

https://viitotturakkaus.fi/

https://sites.google.com/view/kuvilla/ilmaiset-materiaalit

www.freed.com

https://wordwall.net/ (Kannattaa googlaten hakea wordwall+aihemitä etsii)



Sitten kuvamateriaalia ja tietoa:
https://www.pirha.fi/web/nepsy-neuropsykiatriset-vaikeudet/nepsy-materiaalit/nepsy-kuvat

https://www.honkalampi.fi/kehittamistoiminta/perpe-keskus/materiaalipankki/

https://neuvokasperhe.fi/

Oishan näitä vaikka mitä! Jatketaan kommenteissa 🤩

Postaan uuden, koska edelliseen oli lentänyt käsitevirhe. Keskustelin tänään opiskelijoiden kanssa ja siinä lomassa aloi...
23/03/2026

Postaan uuden, koska edelliseen oli lentänyt käsitevirhe. Keskustelin tänään opiskelijoiden kanssa ja siinä lomassa aloin pohtia, miten paljon yksittäinenkin äännevirhe voi vaikuttaa lapsen ja nuoren itsetuntoon ja pystyvyyteen. Ympäristöllä on tähän suuri merkitys.

Nykyisin puhutaan paljon neurokirjon tarpeista ja kuinka tukea ja ymmärtää heitä. Se on todella tärkeää ja tietoisuutta lisäävää keskustelua. Minua on tässä keskustelussa kuitenkin harmittanut se, että nyt tunnistetaan neurokirjolaisten tarpeita melkein kaikkialla, missä kohdataan ihmisiä, m***a ei muissakin ’erilaisissa’ ryhmissä.

Ableismia on syvällä yhteiskunnassa, tiedostettuna ja tiedostamattomana. Ableismi tarkoittaa vammaisten ihmisten syrjintää, ennakkoluuloja. Se on toisen aliarvioimista perustuen vammatttomuuden ihannointiin ja normina pitämiseen. Tätä on edelleen. Valitettavan paljon. Yksi poikkeava kirjaimen ääntäminenkin voi siis joillekin aiheuttaa suunnattomia paineita, erilaisuutta, syrjäytymistä, kiusaamista, ammatin rajoittamista. Riippuen ympäristöstä ja temperamentista sekä luonteesta sekä kokemuksista. Emme siis voi tietää ja tulkita suoraan. Tarvitaan keskustelua, ymmärrystä, rakenteiden ja asenteiden tunnistamista ja muutosta. Esimerkiksi puheterapeutiksi voi päästä opiskelemaan, vaikka olisi puheen sujuvuuden häiriö tai äännevirhe, m***a näyttelijäksi ei. Ihmiskäsitys?
Haittaisiko sinua, jos esiintyjällä l tulisikin pehmeämmin tai r kurkusta ranskalaisittain? Minua ei. Tai oletko nähnyt pyörätuolissa soittavaa ammattimuusikkoa? Heissäkin on musikaalisia, m***a rakenteet ja asenteet rajoittavat heidän unelmien toteuttamista.

Äännevirhe tai autismi, lukivaikeus tai liikuntavamma - ihmisinä kaikki olemme samalla lailla tarvitsevia, inhimillisiä, olemassaoloon ja arvostukseen oikeutettuja.

Miten sinä ja minä voimme omalla toiminnalla ja asenteilla vaikuttaa ihmisyyden erilaisuuden hyväksyntään?

Luovat keinot kuntouttajan työkalupakissa: musiikin elementitEn tiedä missä kohtaa tajusin, että mulla musiikin elementi...
20/03/2026

Luovat keinot kuntouttajan työkalupakissa: musiikin elementit

En tiedä missä kohtaa tajusin, että mulla musiikin elementit ovat tosi paljon käytössä, lähes jokaisen asiakkaan kanssa. Näiden elementtien käyttö ei vaadi erityisiä taitoja, vaan kokeilunhalua ja ehkä muistamista yrittää.
Musiikin (kuten puheenkin) elementtejä ovat rytmi, melodia sekä painotukset.
Avaan vähän mitä miten ja miksi itse käytän.
Rytmi: pöytä- ja kehotaputuksilla, tai rytmisoittimilla saan tarkkaavuutta suunnattua, vuorottelua, jäljittelyä, tavurytmejä, korostan sanarytmiä ja -pituutta. Rytmin avulla tuon myös toistoja. Rytmi voi helpottaa liikkeen aloitusta tai sarjoittamista. Rytmiin kuuluu myös tauot, hiljaisuus. Kestätkö terapeuttina sitä, vai yrittnkö täyttää?

Melodia: Hyräily rauhoittaa, niin itseö kuin asiakastakin, jos on ylivirittyneisyyttä, harmitusta. Laulupuheella, eli parin sövelen (tai tutun laulun melodian) avulla sanoitan lapsen toimintaa, esim. Maija hyppii pom pom pom. Lapselle vaikeiden äänteiden tai taivutusmuotojen painotus koristaa niitä muusta ympäristöstä ja harjoittaa erottelukykyä.

Laululeikeissä löytyy usein yhteinen ilo, liikkeen jäljittely, kasvokkaisuus. Aloitteellisuus vahvistuu, kun keskeytän laulun ennen huipennusta odottaen lapsen aloitetta jatkaa. Aloite voi olla katse, liike, sana-alku tai laulun jatkaminen lapsen kyvyistä riippuen. Näin myös vuorotfelu vahvistuu. Myös ennakointi ja tarkkaavuus kehittyvät.

Musiikkia voi myös ’vain’ kuunnella. Sen avulöa voi oppia uusia käsitteitä. Sen avulla voi nauttia yhdessäolosta. Se herättää tunteita. Sen avulla voi purkaa aggressiota, iloa, surua, harmia…

Musiikin elenenttejä hyödyntämällä tuen siis vuorovaikutuksen peruselementtien vahvistamista, kuuntelua, ääntelyä, tavu- ja lausepuheen kehitystä, ymmärrystä, jaettua tarkkaavuutta, yhteistä iloa, tunnesäätelyä.

Käytätkö sinä musiikin elementtejä? Kerro miten!
Leppoisaa viikonloppua! ☀️❤️

Osoite

Kalevan Puistotie 23 A Lh 1
Tampere
33500

Puhelin

+358449235841

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Oivalluksen Olotila :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Oivalluksen Olotila :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria