20/08/2026
Asiakas tietää parhaiten, miltä hänestä tuntuu. Hän osaa kertoa, mihin sattuu, milloin oire alkoi ja miten se vaikuttaa arkeen. Hänellä voi myös olla selkeä ajatus siitä, mitä hän haluaisi vastaanotolla tehtävän.
M***a se, miten oiretta kannattaa hoitaa, ei voi perustua pelkästään asiakkaan toiveeseen.
Asiakas saattaa tulla vastaanotolle ajatuksella, että selkä, niska tai lonkka on jumissa ja tarvitsee käsittelyä. Jos ammattilainen toimii ajatuksella ”asiakas on aina oikeassa”, on helppo tyytyä tekemään juuri sitä, mitä asiakas pyytää.
Joskus käsittely onkin hyvä ja toimiva osa hoitoa.
M***a jos sama vaiva on jatkunut kuukausia tai jopa vuosia, pelkkä käsittely kerta toisensa jälkeen ei välttämättä ratkaise ongelmaa.
Silloin on tärkeää pysähtyä miettimään:
Miksi tämä vaiva jatkuu?
Mikä kuormittaa kehoa? Miten ihminen liikkuu ja käyttää kehoaan? Onko toimintakyky muuttunut? Onko arjessa jotain, mikä ylläpitää oiretta? Ja ennen kaikkea: mitä asiakas itse voisi tehdä tilanteensa muuttamiseksi?
Hyvä kuntoutus perustuu yhteistyöhön.
Ammattilaisen tehtävä on tutkia, arvioida tilannetta ja auttaa löytämään järkevä tapa edetä.
Asiakas on aktiivinen osa kuntoutusta.
Vastaanotolla voidaan käyttää esimerkiksi manuaalista käsittelyä oireiden helpottamiseen ja liikkumisen tukemiseen. M***a sen rinnalle tarvitaan usein myös aktiivista tekemistä: liikkumista, harjoittelua, kuormituksen asteittaista lisäämistä ja joskus omien toimintatapojen tarkastelua.
Kukaan ei voi harjoitella, liikkua tai muuttaa toimintatapoja asiakkaan puolesta.
Siksi kuntoutuksessa tarvitaan molempia: ammattilaisen osaamista ja asiakkaan aktiivista osallistumista.
Hyvä kuntoutus ei aina ole sitä, mitä asiakas alun perin ajatteli tarvitsevansa.
Asiakas tuntee oman kehonsa ja oman elämänsä. Ammattilainen tuo mukaan osaamisensa. Parhaimmillaan nämä kaksi yhdistyvät toimivaksi yhteistyöksi, jossa asiakas ei jää hoidon kohteeksi vaan pääsee aktiivisesti vaikuttamaan omaan kuntoutumiseensa.
