13/07/2026
Olen aina ollut kova jännittämään, m***a nyt näin myöhemmin olen tajunnut, että suuri osa siitä jännityksestä on johtunut siitä, että mun hermosto on jatkuvassa pinteessä, hälytystilassa ja jännityksessä, joka aiheuttaa jännittyneen olon, joka ei koskaan kokonaan häviä.
Yläasteella mulla todettiin selkärangan skolioosi, ja mun yläselkä näyttikin pahimmillaan ihan quashimodolta. En löytänyt tähän hätään sen aikaista sivuprofiili kuvaa, m***a voin kertoa, että se olisi ollut kauhea. Ranka oli vahvasti yläselästä köyryssä ja hartiat taittuivat kokonaan eteenpäin. Niska työntyi kauas eteenpäin. Selkäranka näytti S-kirjaimelta sivuttain ja takaa katsottuna. Eli oli todella käppyrä. Ja todella jumissa! Fyssari antoi jotain hartioiden liikuttelu- ja venytysohjeita, jotka eivät auttaneet mihinkään. Totesin, että vmp ja jätin tekemättä.
Lukio aikana mun selkä oli kipeimmillään. (Ellei ensimmäistä raskautta otetaan mukaan laskuihin) Stressi lisäsi selän jännitystä edelleen. Silloin muutin pois kotoa, menin uuteen kouluun, josta en tuntenut juuri ketään ja jouduin pärjäämään yksin kaikessa. Se vasta jännittikin.
Muistan kun lukioaikana hammaslääkärin tuolissa ollessani, hammaslääkäri käski rentouttaa hartiat, koska ne olivat irti tuolista. Vastasin, että ne ON rennot. Eli olin niin jumissa, etten saanut niitä itse vedettyä taaksepäin.
Parikymppisenä kävin erilaisissa jumpissa, punttiksella ja hieronnassa ja se auttoi pitämään selkää vähän paremmassa kuosissa. En ollut ihan niin jumissa enää.
25-vuotiaana tulin ensimmäisen kerran raskaaksi. Se veti selän taas joka suuntaan mutkalle. Mitä isommaksi maha kasvoi, sitä enemmän alaselkä meni notkolle ja sitä kipeämmäksi se tuli. Muistan kun ennen äitiyslomaa aina töistä tullessa makasin sohvalla, koska siinä vaiheessa työpäivän istuminen ja pystyasento jumittivat selän totaalisesti ja pystyasennossa oleminen sattui liikaa.
Ekan raskauden jälkeen aloin juoksemaan. Se vahvisti lihaksia nopeasti, m***a veti ne myös todella tiukkaan pakettiin. Harrastin juoksemista, kuntopotkunyrkkeilyä, punttisalia ja lopuksi crosstrainingiä yhteensä n. 8 vuotta, kunnes totesin, että liian rankkoja lajeja. Mun keho ei enää palaudu niistä ollenkaan. Ja vaihdoin ne kaikki astangajoogaan.
Toisen raskauden aikana kun oli 31v, alaselkä meni edelleen notkolle, m***a se ei enää kipeytynyt yhtä pahasti kuin ensimmäisellä kerralla. Luulen että kova treeni vahvisti keskivartalon lihaksia niin paljon, että ne tukivat ison mahan kannattelua paljon paremmin.
M***a mun selkä on aina ollut se kohta, joka reagoi vahvasti elämänmuutoksiin.
Mun jännitys on kyllä pienentynyt huomattavasti eri harjoitusten ja kehohoitojen avulla.
Jooga on avannut pitkiä jännitysketjuja, jotka sain itse aikaan liian kovalla treenillä.
Perhekonstellaatiot on auttaneet paljon vapauttamaan mm. Käsien ja rintakehän henkisiä jännityksiä. Ai mistäkö tiedän? No jännitykset vapautui voimakkaana tärinänä konstellaation aikana.
M***a eniten selkärangan ja kehon pysyviä muutoksia on saanut aikaan kraniosakraaliterapia. Kursseilla saadut multihands-hoidot, joissa on kaksi tai useampi hoitaja, ovat tehneet isoimmat muutokset ryhtiin ja rangan asentoon. Ja ne ovat tapahtuneet nopeasti. Multihands-hoidot ovat supertehokkaita, koska hoitotekniikoita on samaan aikaan käynnissä useampi, jotka tukevat kehoa ja hermostoa palautumaan normaaliin asentoon. Siinä tuntee olevansa täysin tuettuna, ihanan turvallisessa käsittelyssä. Se on jotain todella ihmeellistä.
Olen tullut siihen tulokseen ihan omasta kokemuksesta sekä lukemalla aiheesta monia kirjoja & tutkimuksia, että skolioosi ei ole vain kehon paha virheasento, jota ei voisi korjata. Vaan se on ennen kaikkea hermostovaste, jossa hermosto kiristää kehon vääntäytymään tiettyyn asentoon. Ja se voidaan asteittain purkaa antamalla hermostolle tilan ja turvan tunne, jossa se voi vapaasti vapauttaa piintyneitä asentoja ja lukkoja. Huomaan edelleen, että mitä enemmän stressaan, sitä tiukempaan pakettiin selkäni menee. Se hakeutuu vanhaan stressitila (skolioosi)-asentoon. Ja kun saan taas purettua stressitilaa pois, selkä pehmenee ja suoristuu samantien. Ts. Tunteet ohjaavat kehon asentoa tiettyyn malliin ja rauhantila tuo sieltä pois.
Tästä syystä suosittelen kraniosakraaliterapiaa kaikille. Se purkaa vanhoja jännitysmalleja tehokkaammin kuin mikään muu kokemani hoito.